http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201709012200366232_u0.shtml
Tuomas Enbuske, jota en hirveästi arvosta, kirjoittaa kuitenkin jotain sellaista, joka jää liian helposti kaiken 20 vuoden takaisen tunteellisen roskan alle. Puolustan Enbuskea, että tunteellisääninen Erkki Toivanenkin sanoi aika suoraan mitä oikeasti ajatteli.
Mutta tämän keskelle sopii kaksi puujalkavitsiä kuin nenä leukaan.
1) Mitä Andrew sanoi äidilleen, kun tämä oli löytänyt pojan sängyn alta naisten deniereillä mitattavat vermeet?
-Ne ovat yhden Koon sukkahousut.
2) Tämä vitsi on täysin omani, anteeksi jo etukäteen.
Mitä Elisabeth II virkkoi, kun kuuli poikansa ex-vaimon seurustelevan tavarataloperillisen kanssa?
-Do Diin.
***
Sitten rahvaan pariin. Kemppisen blogissa oli listaus vanhasta edesmenneen Akateemisen listauksesta 100 kirjaa
http://kemppinen.blogspot.fi/2017/08/maailma-sata_28.html
Vastaava listaus löytyy Telegraph lehdeltä, mutta Ex-Akateemisen listaus ei ole huono. Katsoin mitä siinä on Englanti-peräistä ja tulos on tässä.
Austen, Jane: Ylpeys ja ennakkoluulo. Hyvä valinta. Ehkä itse olisin ottanut kuitenkin listalle Emily Bronten.
Carroll, Lewis: Liisan seikkailut ihmemaassa. Hyvä valinta.
Le Carre, John: Mies kylmästä. Lajityypin selkeä klassikko.
Conrad, Joseph: Nostromo. Voisi olla tietenkin Pimeyden sydän, joka on ollut vaikuttavampi. Mutta onko Conrad englantilainen? Britti ainakin! Ja saavutus päästä listalle kielellä, joka oli hänellä vasta kolmanneksi paras.
Dickens, Charles: Loistava tulevaisuus. Ehkä itselleni David Copperfield oli läheisempi.
Eliot, T.S.: Autio maa. Etuoikeutetusti, vaikka 4 Kvartettia on syvällisempi. Ja kirjailija oli alunperin amerikkalainen, vaikka hän onkin enemmän englantilainen kuin pitäisi voida olla.
Greene, Graham: Voima ja kunnia. Itsestäänselvyys. Ollut minulle aina läheinen kirjailija, suosittelen hänen elämänkertaansa The Man Within, Michael Shelden. Hän kuvaa kompleksista miestä monien naamioiden takana. Minulle rakas teos on lyhyt kokoelma Sense of Reality, suomennettu Nollapiste. Myös muut myöhäisen tuotannon teokset ovat nautittavia ja Tädin kanssa maailmalla - aarre!
Joyce, James: Odysseus. Ei britti, liian todellinen irlantilainen. Silti mainittava!
Milne, A.A.: Nalle Puh. Voi hyvä tavaton! Tässä ehkä kuuluisi olla JRRT:LOTR! Mutta onhan karhu sympaattinen ja vähemmän hajanainen. Ja puolen hehtaarin metsä!
Khaijam, Omar: Viisaan viini. Tulkoon listalle, brittien Arabia-yhteyksien vuoksi. Paikalla voisi olla olla myös T.E.Lawrencen Seven pillars of wisdom. Tai sitten brittien Juhannustanssit eli D.H.Lawrencen Lady Chatterley.
Orwell, George: Eläinten vallankumous. Let it be!
Shakespeare, William: Hamlet. Ok. Voisi olla myös The Tempest.
Swift, Jonathan: Gulliverin retket. Taas irlantilainen, mutta vaikutti Englannissakin. Pessimisti on paikkansa listalla ansainnut.
Woolf, Virginia: Aallot. Tästä on vaikea sanoa mitään. En ole lukenut. Hyllyssä on Mrs Dalloway, sekin lukematta. Oman elämän päättäminen vähentää pisteitä, vaikka aika olikin kova, tai juuri siksi.
***
This time, some very bad jokes, one self-invented one, linking typical finnish phrase "No niin" which can be used in almost every situation. Here used (by variation) by HM Elisabeth II when she heard the ex-wife of her son is courting with son of wealth businessman. "Do diin". The low culture part of this writing is about the 100 best books from Akateeminen Kirjakauppa, made many years ago. I selected the English ones, including some Polish, American and Irish books as well and commented with some personal corrections to the list.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti