Kuningas Alkoholin Palveluksessa

Free House "Beehive" with living sign in Grantham. Oikea mehiläispesä pubin tunnusmerkkinä.

Suomessa on ollut kova keskustelu miten alkoholia pitäisi myydä tai pitäisikö myydä ollenkaan. On esitetty, että olisi siunauksellista saada viiniä lähikaupasta ja että Alkon monopoli pitäisi murtaa. Nettikauppa tulee murtamaan viinanjakelun ja kaupan esteet poistuvat, uskotaan. Olen joskus katsonut alkoholin aiheuttamia kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle, arviot vaihtelevat muutamasta kymmenestä miljoonasta useisiin miljardeihin euroihin. Minua on erityisesti häirinnyt Alkon haastamispyrkimys kevyenä heittona, ilman suurempia perusteita. Jos Pirkka-, Rainbow- ja Lidl- viinit tulisivat kauppoihin hintajohtajiksi, tuskin eliitti juhlisi niillä, vaan kulutus lisääntyisi halpojen juomien laajemman tarjonnan kautta. Nettikaupassakaan laatujuomat eivät ole kovin edullisia pätevään suurostaja-Alkoon verrattuna. Olen myös joskus ajatellut, että miksei nykymallissa voisi tulouttaa valmisteveroja alkoholin myynnistä paikallishallinnolle Japanin malliin, kunnathan viime kädessä juopottelun lieveilmiöitä hoitavat sen mitä pystyvät.

***

Tämän moralisoivan johdannon jälkeen käyn itse asiaan. Minua kiehtoo kauppaketjujen kehittyminen, se tuo mieleen opiskeluajan tutkimukseni asiasta. Edellisen päivitykseni kirkon sijaintianalyysi toi mieleeni hauskannimisen Bottoms Up-myymäläketjun. Siskoni vahvisti havaintoni oikeaksi, että sellainen liike oli. Se on nyt historiaa. Löysin liikkeestä maininnan pienen kaivamisen jälkeen. Liike sulautui osaksi juomakonsernia, muutaman muun juomaketjun tavoin ja tuo itse konsernikin meni muutama vuosi sitten kontilleen. Siinä määrin, että liikkeiden varastot jouduttiin myymään alehintaan. Kaaoksen välttämiseksi konserni käytti tietotekniikan mahdollistamaa avainryhmille kohdennettua viestin välitystä, ettei virkavaltaa tarvittu järjestystä pitämään valtavia määriä. Sana kuitenkin kiersi janoisten parissa ja jonot kiemurtelivat kaduilla.

Britanniassa juomatarjonnassa on tapahtunut siirtymää kivijalkakaupoista marketteihin. Periaatteessa erikoisliike pystyy palvelemaan kuluttajia paremmin, jos sen henkilökunta on asiantuntevaa ja osto-osaaminen sekä ostojen laajuus mahdollistaa parhaan hinnan saamisen. Suurissa marketeissa ainakin hintakilpailu voidaan hoitaa kohdalleen. Jos omasta juopottelustaan ei halua tehdä sen suurempaa numeroa, normaalit ruokajuomat voi sieltä hankkia ruokaostosten ja päivittäistavaroiden ohessa kätevästi, siinä missä markettikosmetiikkaakin tai muuta tilpehööriä.

Britanniakaan ei ole turvassa juomisen haitoilta, samaa keskustelua käydään kuin Suomessa. NHS seuraa kehitystä tarkasti, mutta kattavia tilastoja löytyy varsinaisilta tutkimuslaitoksiltakin. Tilastojen mukaan joka viides britti on täysraitis. Henkilökohtaisen terveyden heikkenemisen lisäksi alkoholi on vaarallista läheisille ja liikenteessä laajemmin. Onnettomuudet ja väkivallanteot yhteydessä alkoholiin ovat myös Britannialle ongelma. Keskustelua on ohjattu tiedottamisella soveliaista annosmääristä. Ajattelu ohjaa myös laatutietoisuuteen, jos vain pieni määrä voidaan juoda vaarattomasti, miksei joisi sitä parhaana juomana. Kun terveysvesissä hifistely on jo vanha juttu, myös erikoisoluet ja hienot viinit ovat hyötyneet juovan yleisön valistuneisuuden ja mielenkiinnon lisääntymisestä. Niiden markkinoiden kasvu tosin sekin ruokkii pitkällä tähtäimellä alkoholismia. Ehkä englantilaiseen juomakulttuuriin ei liity suomalaisessa juomakulttuurissa ajoittain ilmenevää pakonomaisuutta ja vakavuutta. Britit ovat ehkä suomalaisia juomaveikkojaan hilpeämpiä ja luonnollisempia. Työpäivän jälkeen juodaan lasillinen kadulla ja jatketaan matkaa, eikä jäädä terassille pidempään ja kosteampaan istuntoon. No, ei brittejä pidä ihannoidakaan, Viron tiukentunut alkoholipolitiikka lienee hillinnyt myös maassa käyvien brittituristien janoisuutta.

***

I found in preparing my former text Bottoms up- chain, that was a place to buy booze, but the chain was amalgamated with other chains to bigger corporation that as well went into liquidation - they eventually sold their stock to thirsty customers at bargain prices - they had to develop special marketing methods to send the word to the limited customer groups - to prevent fighting! Alcohol is more and more bought from supermarkets in UK. In Finland we have a monopoly selling it and there has been and will be quite high-spirited discussion about what should we do. For England and Finland, the negative effects of excessive drinking are prominent and costly to the society and its individuals.

Here be dragons

Otsikon fraasi tarkoittaa kartan epävarmaa, tutkimatonta osaa, siellä voi olla vaikka mitä, vaikka sitten lohikäärmeitä. Richard III:n löytyminen parkkipaikan alta oli käsittämätön löytö, lähteistä päättelemällä tehty ja hyvin todennettu. Digitaalitekniikan aika mahdollistaa nopeaa ristipölytystä eri tietopankkien välillä, minullekin sattui sellainen viikonloppuna.

Katselin rutiininomaisesti Rightmove.co.uk:n myyntiin tulleita kohteita ja hyvällä paikalla olevan teollisuuskiinteistön kohdalla tein poikkeuksen ja katsoin kohteen tiedot. Koska se oli hieman epämääräinen sijainniltaan, tietoihin oli lisätty kuvituksena oleva kartta. Kiinteistö on siihen tyydyttävästi määritelty, mutta karttapohjassa oli myös todella kiinnostava sivutieto: pääkadun t-risteyksessä on teksti St. Thomas Church (Site of). Näyttäisi että kadun kohdalla on joskus ollut kirkko, vastapäätä Great Malvern Priorya. Jos Malvern on silloin ollut vaatimaton paikka, tuo on ollut kyläläisten kirkko ja munkit ovat pitäneet majaansa isommassa ja komeammassa kirkossa, joka päätyi sitten yhteisön pääkirkoksi päättäväisen Thomas Cromwellin riisuessa luostareita rikkauksistaan.

Surffaillessa St Thomas tosiaan löytyi nopeasti. Historia oli kirkon kohdalla mennyt kuten ounastelinkin, ainoa vain, että kyläkirkon rappio oli alkanut jo ennen luostarin lakkauttamista, korjausponnistelut hylättiin kokonaan, kun Priorystä tehtiin kruunun kanssa kaupat ja komea rakennus saatiin koko kylän käyttöön. Pyhän Tuomas-marttyyrin kirkko purettiin ja sen kastemalja pelastettiin Newlandin kappeliin.

Seuraavaksi etsin tietysti Newlandin kappelin, joka on lähellä Beauchampia, joka siis on se paikka, jota Evelyn Waugh käytti Mennyt maailma-romaanin tapahtumien esikuvana, lähellä on myös uudempaa tekoa oleva ostokeskus, jossa muun muassa Morrisonin supermarketti. Newlandin kappeli on komea viktoriaaninen tekele, hyvin koristeltu sisältä, Betjeman uhraa sille suhteellisen runsaasti tilaa teoksessa Collins Guide to English Parish Churches. Betjemanin mukaan Beauchampin perheen 1864 rakennuttama kappeli pyrkii antamaan keskiaikaisen, autenttisen vaikutelman puhtaan viktoriaanisessa tekeleessä, on lasimaalausta, seinämaalausta, maalattuja pylväitä ja värikästä marmoria. Betjeman moittii viktoriaaneja kuitenkin liian ujosta värien käytöstä, tulos on hieman laimea, mutta antaa kuitenkin moneen aikakauden paljaampaan kirkkoon nähden rikkaan, vähintään suuntaa-antavan keskiaikaisen vaikutelman. Onko tässä Bridesheadin legendaarisen kappelin esikuva? Kappelin kuvissa näkyy selvästi St Thomasin kastemalja. Kysymys kuuluu kuitenkin, missä sitä säilytettiin 1500-luvulta vuoteen 1864 saakka? Ehkä paikalla oli aikaisempi kappeli tai sitten malja oli Prioryssä siihen asti. Kuva romaanisesta astiasta löytyy täältä, sivustossa väitetään sen tulleen Newlandiin jo 1541. Paikasta, missä se olisi ollut, ei ole mainintaa. Itse epäilen, että se on ollut Prioryssä vuoteen 1864 ja sen tilalle on silloin hankittu komeampi kastemalja.

Mutta suhteeni Malvernin turistitoimiston ja pääpostin (joka myy kortteja ja Thorntons konvehteja ja toffeita) väliseen tilaan muuttui: siinä on joskus ollut palvontapaikka. Kulman tunnelma on nytkin erikoinen. Jos en väärin muista, siinä oli myös Church Streetin puolella joskus veikeä Bottoms Up-liike kattavine juomavalikoimineen. Pienestä sivuvinkistä saa loppujen lopuksi aika paljon irti, nukkuvia lohikäärmeitäkin, jos vain on voimaa jatkaa kaivamista.

***

Here be dragons: I found from Rightmove.co.uk a new listing in Malvern, attached with a map showing the site of St Thomas the Martyr Church. It was demolished after the village folk bought the Priory for their parish church after Cromwell drove the monastries down. The old church was gone, but its romanesque font is today in St Leonards, Newland, the chapel built by the Beauchamps. The Chapel is praised by Betjeman, blaiming only that the victorian color scheme should be more powerful, but it looks like really worth visiting.

Source © 2018 The Corpus of Romanesque Sculpture in Britain and Ireland

Mikään ei koskaan muutu

Kirjoittamisen metodini on ollut blogissa yksinkertainen: rajaan ja kirjoitan sen mitä aiheesta tiedän ja jonka arvioin noin ylimalkaan olevan mielenkiintoista satunnaiselle lukijalle. Metodi ei kuitenkaan päde niistä asioista kirjoittamiseen, joista en tiedä tietäväni tai en tiedä, etten tiedä. Motiivini kirjoittajana on kuitenkin penkoa tuota roinaa esiin, tavalla tai toisella

"...

varmoina, sattuman sohaisusta,

runot itkien syntyvät."

- Boris Pasternak

Olen miettinyt paikkojen kiinnostavuutta, mikä niissä luo uteliaisuutta ja halua palata uudelleen. En ole kovin paljon kirjoittanut eri paikoista, koska kirjoittamisessa olennaisen tavoittaminen genius locista on hankalaa, lukijoita ei juuri kiinnosta hapuilevuus (niin oletan katsojamäärien perusteella). Kun olen kirjoittanut suosikkipaikoistani, se on ollut selkeämpää ja varmempaa. Totuus on silti, että niidenkin perimmäinen viehätys on hämärän peitossa. Epävarmuudella on taipumus kasvaa, kun on pääsemässä lähelle jotain, syy lienee jossain likinäköisyyden tapaisessa suhteellisuudentajun vääristymässä.

Englannin säilyvyys on merkillistä, Rooma-kirjan jälkivaikutus on ollut melkoinen: olen palannut maailmanmahdin sirpaleisiin Englannissa mielessäni eräänkin kerran. British Camp on niistä näkyvimpiä, keinotekoinen maavallimuodostelma osana luonnollista, vanhempaa kukkulaketjua. Se rakennettiin talvehtivien legioonalaisten leiripaikaksi. Minkälainen suhde partioivilla miehillä oli ympäristöön? Kokivatko he sen vihamielisenä, runollisena vai kaipasivatko he jonnekin kotiin, intensiivisesti. Pelkäsivätkö he ympäröiviä metsiä vai luottivatko partioretkillä aseisiinsa? Pakkautuiko lumi heidän viittojensa harteille? Miltä yö tuoksui ja miltä sen äänet heistä kuulostivat? Jotain vastaan he kuitenkin halusivat linnoittautua, eikä ainoastaan Kenraali Talvea vastaan. Nyt paikalle ajetaan autolla parkkiin ja lähdetään kävellen tutustamaan paikkaan, maailmanvallan muistot jalkojen alla, lähellä ja tavoittamattomissa.

Lähempänäkin on historiaa ja sen muuttumattomuutta. Ihminen vanhenee, luonne korostuu ja kaikki menettää joustavuuttaan ja uusiutumiskykyään, kokemus painaa kehoa allaan, asiasta on kuitenkin yksi poikkeus - Christy Turlington. Hän oli yksi suurista 1980-1990-luvun supermalleista, iätön jenkki, johon voi yhä törmätä tavaratalon mainoksessa, vanhentumattomana. Turlington on vaikuttanut luonnottoman ja läpeensä pahan alan luonnonlapselta, joka on kulkenut esimerkillistä polkua. Kasvojen luut näyttävät täydellisiltä, ne säilyvät vanhetessaankin sellaisina. Asiat siis pohjimmiltaan säilyvät ja muuttumattomuudessa on jotain syvästi lohdullista - kuten Christyn hymyssä.

Nähtävyydet, tai kauniit kasvot ovat tekosyitä, niiden takana on jotain, mitä ei ole helppoa selvittää, mutta lupaan siihen palata.

***

Nothing ever changes. Looking into my methods of writing, to write everything on some carefully narrowed subject (save the poor reader of boring details), I try also to expand my methodology into the fields of knowing not to know and even not knowing that I do not know. Some things are there to stay, unchanged: the Roman period, ruins of the artifical hill of the British Camp, and the eternal, youthful smile of Christy Turlington and her perfect jaw-bones. Wonderful sights or beautiful faces are excuses, I promise to dig deeper for the reasons why stars move and why some places are so dear.