lauantai 15. joulukuuta 2018

How flags fade - Christmas Calendar afterthoughts

Sankarilliset liput sadan vuoden takaisesta sodasta ovat haalistuneet, muistojen tilalle ovat tulleet jälkipolvien mielikuvat, joissa ei välttämättä tavoiteta tunnelmia, joissa valot sammuivat Euroopasta, eikä juoksuhautojen todellisuutta. Verdunin kauhut ovat hieman yllättäen tutuimpia Tolkienin Mordor-kuvauksista.

No, aivan näin synkäksi ei kaupallisen kalenterini jälkimietteiden kanssa pitänyt mennä. Valitsin tuotteet kalenteriin omien päähänpistojeni ja mieltymysteni pohjalta. Kun selvittelin tuotteiden taustoja, minulle oli yllätys, että varsin moni valinnoistani oli menettänyt historiansa aikana englantilaisuuttaan, ainakin omistussuhteen perusteella. Perienglantilaista tuotetta voikin omistaa sveitsiläinen, hollantilainen tai peräti espanjalainen taho. Tässähän ei ole probleemaa, ellei haluta muuttaa koostumusta laajemman makutottumuksen mukaiseksi. Tai voihan se olla ongelma, jos Englannissa keksitty tuote muuttuu Brexitin myötä tuontitavaraksi saarelle.

Kun etsiskelin Suomessa mainostamiani tuotteita kauppojen hyllyiltä, oli kiusallista, ettei kaikkia tuotteita helposti löydykään. Jouduin näkemään paljon vaivaa ja esimerkiksi Lea & Perrinsin ikonista Worcestershirekastiketta ei löytynyt lähikaupoista, vaan ainoastaan Behnford’sin erikoisliikkeestä, mistä löytyi myös Terry’s Orange Chocolate - molemmat tosin ylihintaisina. Worcesterin ylpeyttä kyllä löytyi lähikaupasta, mutta geneerisenä Heintzin valmistamana - sekin tosin ajaa asiansa.

Niin muuttuu maailma ja uppoaa tornit viireinensä, unohdukseen, toivottavasti ei sittenkään.

***

Some afterthoughts of my Commercial Christmas Calendar. Many iconic English products have changed their owner and producer, much to my surprise. I had some troubles to find traditional Lea & Perrins the English Sauce from Finland, but no trouble at all to find ubiquitous, generic products like Heintz Worcestershire sauce. It is also pity that the great institution of Terry’s Orange is not better known here. My picture is from Tewkesbury Abbey and its poignant memorial of the Great War - I hope the youth will remember these fading flags and the trenches even from the nightmarish pages from Tolkien’s Mordor-Verdun.

keskiviikko 12. joulukuuta 2018

2018 Christmas Calendar no 1

On aika avata kalenterin viimeinen luukku: sieltä tupsahtaa tietenkin Cox Orange Pippin, perienglantilainen omenalajike.

Coxin omenat ovat käsite: lajike on aromikas, rapsakka ja monikäyttöinen. Siinä on syksyisen, aurinkoisen päivän kirpeyttä ja tuoksua. Coxit ovat viime vuosina menettäneet jalansijaa syvänpunaisille, keltaisille ja vaaleanpunaisille tuontiomenoille, jotka ovat makeampia ja värikkäämpiä, mutta joissa ei ole sitä vivahteiden runsautta, jota valtakunnan omenan punakeltaisen kirjavuuden alle kätkeytyy.

Coxia kannattaa aina kokeilla ja muitakin kotoperäisiä englantilaisia lajikkeita. Niiden saatavuus vaihtelee, mikä on ikävää: pitäisihän Englannissa olla aina erinomaisia paikallisia omenia tarjolla. Säveltäjä Gerald Finzi pelasti monia vanhoja omenalajikkeita, hän oli patriootti, vaikka olikin italialainen juuriltaan. Hänen Romanssinsa jousiorkesterille op 25 voi kuulla täältä. Kapellimestarina on itse Sir Adrian Boult. Omenoiden ystävänä Finzi oli Juhani Peltosen romaanihahmon Elmon luokkaa, ja harrasti niinikään myös piiputtelua - ja melankoliaa.

Omenassa tiivistyy Englannin maisemien raikkaus ja pastoraalinen puutarhamaisuus. Omena on myös vallan ja uskon symboli ja sopii hyvin tämänkertaisen joulukalenterin viimeiseen luukkuun. Viimevuotisen Carol-kalenterin viimeinen luukku on yhä tuore, mutta omena-aiheista Carolia voi kokeilla täällä.

***

The last door of my calender opens...with so familiar Cox Orange Pippin. There are imported, much sweeter yellow, dark red and pink apples in the market, but they do not beat Cox - because it is crisp, tasty, aromatic, rich and perfectly satisfying to all use, the real, classic English apple, the symbol of power and faith, cultivated with same care composer Gerald Finzi reserved to the noble fruit. This is the best English orchards can produce, to make our Christmas perfect. Here you have links to Finzi’s exquisite Romance op 25, the Apple Tree Carol and to my last door of my Christmas Calender 2017.

maanantai 10. joulukuuta 2018

2018 Christmas Calendar no 2

Kummalliset jouluperinteet ovat olennainen osa vuodenajan suurta juhlaa. Terry's Chocolate Orange on yllättävän levinnyt omituisesta lähtökohdastaan: kyse on appelsiiniöljyllä maustetusta suklaasta. Tässä ei olisi vielä mitään kovin kummallista, mutta kun suklaapalat on valettu appelsiinilohkoiksi ja komeus on kasattu kokonaiseksi appelsiiniksi! Viritelmä tulee paketissa, se kuoritaan ja napautetaan lohkot päättäväisesti irti toisistaan ja aletaan nauttia sokeria ja kaakaota tihkuvaa herkkua.

Tämänkin tuotteen kohdalla on ollut rutinaa valmistajan vaihdoksesta. "Appelsiinin" kokoa on pienennetty, mikä on tietysti harmillista perinteiden ystäville.

***

The idea of Christmas is somewhat childish and so is Terry's Chocolate Orange. This a replica of real orange, made of orance-flavored chocolate. The idea is weird, but sugary and hugely popular. Grab it, unwrap it, punch and enjoy the mock orange wedges and the Christmastime!

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

2018 Christmas Calendar no 3

Marmite on yksi Englannin eksentrismin kulmakivistä. Kyseessä on paahtoleivälle voin tai margariinin lisäksi levitettävä b-vitamiinipitoinen mallastahdas. Tuotteen historia on pitkä ja kääntynyt nykyisin hieman camp-henkiseksi. Se oli mukana jo ensimmäisessä maailmansodassa ja nykyisin siitä on välillä jopa gourmet-tyylisiä variantteja, vaikkapa xo-versio.

Perustuote jakaa mielipiteet, osa inhoaa, osalle taas tuote on jostain syystä ”acquired taste”, josta halutaan pitää kiinni. Tuote on jälleen kerran niitä, jotka ovat vaihtaneet omistajaa ja koostumuksesta on käyty salaliitohtavaa keskustelua. On vaikea keksiä Suomesta tuotetta, jolla olisi vastaava asema, ehkä mämmi tai kalanmaksaöljy voisivat kilpailla Marmiten kanssa, mutta nekään eivät yleensä herätä intohimoja näin vahvasti. Itse en ole mikään erityinen Marmiten ystävä, mutta kokeiltu on. Maku on maltainen, suolainen ja tumma - se on varmasti hyvin terveellistä. Säännöstelyn aikana kehotettiin levittämään tuotetta ohuelti, enkä näe syytä miksei tätä neuvoa voisi noudattaa edelleenkin.

***

Marmite is a quintessential English product, divinding nation like Brexit. This salty, malty, rich vitamin b product has been available also on various special editions, like gourmet XO or Royal Ma’amite. I would say, the love towards Marmite is always acquired taste, reflecting product’s rich history and personal experience. For me, a thinly spread layer on toast is quite enough, so healthy product must be handled with care.