Uskonnon ja politiikan koplaaminen on kuulemma aina huono ajatus - taidan silti sortua siihen. Henry Purcellin sävellystuotanto jakautui maallliseen ja hengelliseen puoleen, joita kumpaakin tunnetaan nykypäivänä varsin huonosti. Cambridgen St John Collegen - johtajana George Guest - levypaketista kiinnitin huomiota Purcellin mainioon levyyn, jonka aloittaa teos They that go down to the sea in ships, Z57 Purcellin teosten luettelossa.
Teos alkaa takuuvarmalla, taidokkaalla jousijohdannolla, Purcell tunsi soittimensa ja basso aloittaa vaikuttavasti ja löytää kontratenorista myöhemmin vastaparinsa. Teos on Brittivaltakunnan erikoisuus, teksti on Psalmista 107, 23-32, se kertoo merenkäynnistä, sen ihmeistä ja vaaroista, hyvin olennaisista tekijöistä valtakunnan menestykselle vuosisatojen ajan.
23. He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.24. He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.25. Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot. 26. He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.27. He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.28. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.29. Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.30. He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan. 31. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.32. Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
23 They that go down to the sea in ships, that do business in great waters;
24 These see the works of the
Lord, and his wonders in the deep.
25 For he commandeth, and raiseth the stormy wind, which lifteth up the waves thereof.
26 They mount up to the
heaven, they go down again to the depths: their soul is melted because of trouble.
27 They reel to and fro, and stagger like a
drunken man, and are at their wit's end.
28 Then they cry unto the
Lord in their trouble, and he bringeth them out of their distresses.
29 He maketh the storm a calm, so that the waves thereof are still.
30 Then are they glad because they be quiet; so he bringeth them unto their desired
haven.
31 Oh that men would praise the
Lord for his goodness, and for his wonderful works to the children of men!
32 Let them exalt him also in the
congregation of the people, and praise him in the assembly of the elders.
Viikon uutisiin on kuulunut toisen blogin, Kalastajanvaimon blogin uutisointi. Vaimo ei enää odota kalastajaa kotiinsa. Merenkäynnssä on aina ollut kauneutensa ja riskinsä. Hädässä pelastajille on kysyntää, aina sekään ei ole auttanut. Jan Guilloun mainio Vuosisata-sarja alkaa merimiehen lesken kasvattamista pojista Norjassa. Purcellin aikanakin merenkävijöiden leskiä varmasti riitti ja se tuo teokseen lisäpainoa.
Sävellyksessä on melkein Händelin teosten loistokkuutta ja voimaa. Purcell kuitenkin tahtoo jäädä marginaaliin: itsekin tunnen lähinnä
Ciaconan, joka on hieno ja helposti lähestyttävä teos.
Psalmitekstiä voi lukea myös myös lohdutustekstinä poliittisessa myrskyssä, joka uhkaa viedä Parlamentin arvovallan syvyyksiin. Itsepähän ovat merelle lähteneet, mutta toivottavasti suojasatama löytyy, joko mantereen tai saaren puolelta.
***
Politics and religion are nicely interwowen in Psalm 107 text, forming the base for Purcell’s fine
composition They that go down to the sea in ships - almost tailor-made for the seafaring island, with constant threat to produce more seamens’ widows. This composition, with resonant bass part is a great comfort during the time of political turmoil as well. Let us hope the elders will find wisdom and the vessel will find its safe way to the desired haven - in the Continent or in the Sceptred Island!
