keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Kumpujen yöstä - Deerhurst

Reissu on siis tehty ja kaupungit nähty. Varsin loppuvaiheessa oleskelua huomasin, että lähellä majapaikkaamme sijaitsee anglosaksinen kirkko Deerhurstissa. Ennen normannivalloitusta rakennettuja kirkkoja on saarella parisataa ja niistä muutama on arkkitehtonisesti mielenkiintoinen. Kerman kermaa edustaa Brixworth, jonne suuntaamme jollain tulevalla reissulla, se on basilika, jossa on kokoa ja näköä.

Deerhurst on mitätön paikkakunta nykyjään, edes kunnollista kyläkeskusta oli vaikea löytää. Navigaattori sekosi ja johdatti meidät väärälle tielle opaskylttien ohi. Päädyimme jonkinlaiselle pussinperälle, tien varsi oli täynnä kaikenlaista roskaa ja ehdin miettiä taas kerran, miten lähellä matkoilla ylevä ja koominen ovat toisiaan ja mikä järki paikkojen bongailussa perimmältään on.

Deerhurst kuuluu Tewkesburyn takamaihin ja se sijaitsee saman virran, Severnin sivuhaarassa. Joki on viime vuosina tulvinut pahasti ja Deerhurstissakin suuret tulvaportit oli vasta asennettu estämään pahimpia tuhoja.

Kirkkoa lähestyessään saattoi maaston muodoista erottaa paikan merkitystä, tähystyspaikkoja, suojaisia notkelmia, puolustuslaakioita, kaikki hyvin kuluneena. Tällaista paikan tuntua on vaikea kuvailla. Kirkkoa ei erottanut kaukaa: sen näki oikeastaan vasta läheltä, se ei ollut ollenkaan goottilaisen taivaisiinkohoavaa sorttia, vaan maanläheinen, pieni henkinen linnake, joka tuntui kasvavan maisemasta ja joka suureni lähellä varsin vakuuttavaksi rakennelmaksi, jykevä torni, kalanruotomainen kivilimitys, pyöreät kaaret umpeenmuurattuina, primitiiviset petoveistokset, Marian kuva ja ulkopuolella enkeliveistos lähes silmälle näkymättömässä paikassa. Sisätila oli yllättävän avara ja arkaaisen juhlallinen, erikoiset kolmiomaiset ikkunat laivan päätyseinässä. Kirkko oli sanalla sanottuna ihastuttavan ankara ja erilainen.
http://greatenglishchurches.co.uk/html/deerhurst.html

Lähellä sijaitsi toinenkin anglosaksinen luomus, Oddan kappeli
http://www.english-heritage.org.uk/visit/places/oddas-chapel/
Sen piti olla suljettu, mutta riemukseni se oli auki ja pääsin tarkastelemaan ikivanhoja rakenteita aina kappelin ylisiä myöten.

Tällaisten paikkojen kokeminen vetää nöyräksi. Ne ovat nähneet lukemattomia sukupolvia ja ne suhteuttavat vieraansa siihen. Anglosaksisen arkkitehtuurin suhteissa on jotain miellyttävän vanhanaikaista, joka tuntuu vaistomaisesti oikealta. Käsityö erottuu rakenteissa selvästi, vahvana tuntuu paikallisuus ja pyhyyden kokemus: tässä paikassa Englanti on ollut ja on.

***

My quest is to see as many anglo-saxon churches as possible. In my trip, for the last whole day, we drove to Deerhurst for its two fine churches: St Mary and Odda's Chapel. The proportions of this old Romanesque architecture are disarming: the scale is human and divine at the same time, the buildings are not attempting to make vertical records of later Gothic style, but they let persons come nearer, slowly and venerably, to admire the surprisingly vast interior, thick herringbone masoning, primitive but powerful sculpture. The generations have passed away and these walls still stay strong, England has been here and it is here now.