torstai 9. heinäkuuta 2020

Euroopan sairas mies? - Osa 1 - Beveridge ja Churchill

Sir William Beveridge. Source: BBC.

Kun Suomi valmistautui EU-jäsenyyteen, Painatuskeskus julkaisi Kleio ja Nykypäivä-sarjassaan useita eri Euroopan maita käsitteleviä kirjoja, joissa yleispiirteisesti esiteltiin maiden yhteiskuntakehitystä 1900-alusta lukien. Hannu Leinosen ja Eino Lyytisen kirjoittama Iso-Britannia imperiumista Euroopan reunalle on sarjan muiden teosten tavoin ansiokas läpileikkaus yhteiskuntaan. Teoksen ja lukijoiden kommenttien innoittamana kolmiosaisessa sarjassa tuon näkökulmia Britannian nykytilanteeseen.

***

Tunnemme Britannian historiasta Churchillin puheen ”hienoimmasta hetkestä”, jolloin Englanti yksin seisoi Saksaa vastassa pitkälti ilmavoimien avulla. Sota venyi USA:n mukaan liittymisen odotteluksi. El Alameinin taistelu käänsi mieliä toivekkaampaan suuntaan ja siinä ilmapiirissä tapahtui käänne myös poliittisella rintamalla. Joulukuussa 1942 esiteltiin ekonomisti Sir William Beveridgen raportti Social Insurance and Allied Services. Suomalaisittain puhuttaisiin komiteamietinnöstä. Ennenkuulumatonta oli, että mietintö synnytti innostuksen, sitä painettiin puoli miljoonaa kappaletta ja kansa voimaantui keskustelemaan siitä.

Kun oma Sote-uudistuksemme on taas kerran lausunnoilla, toive olisi, että laaja paperi kuluisi myös kansan käsissä. Miten innostus saatiin aikaiseksi puutteen oloissa ankeina sotavuosina? Beveridge oli innostunut viestin perille saamisesta, radioa käytettiin markkinointiin ja tietysti lehdistöä. Raportin pääsisältö oli kuitenkin harvinaisen selkeästi muotoiltu. Tavoite oli rakentaa sodanjälkeisestä Britanniasta hyvinvointivaltio. Tähän rakennustyöhön kutsuttiin avaamalla taistelu viittä jättiläistä vastaan. Näiden nimet olivat Puute, Kurjuus, Sairaus, Tietämättömyys ja Joutilaisuus.

Hyvin muotoiltu viesti meni kerralla perille. Kaikki tunnistivat haasteet. Merkillepantavaa on, että jätiksi oli valittu juuri joutilaisuus eikä abstraktimpi ”työttömyys” - jätit päästettiin kansan iholle ja arkeen. Sotaponnisteluihin väsynyt kansa sai tietoa asioiden tilasta ja samalla rohkaisua tulevaisuuden rakentamisesta. Tämä oli innostavaa: NHS:n syntyyn lopulta johtaneen raportin vastaanotto on yksi kansakunnan hienoimpia hetkiä ja sopii edelleen osallistamisen malliesimerkiksi. Meidän nimeämämme jätit huoltosuhde, työllisyysaste, kansantuotteen kasvu, ilmastonmuutos, maahanmuutto ym ovat kovin yleispiirteisiä ja keskustelu usein turhauttavaa. Beveridge oli myös onnekas raportin julkistamisen ajankohdassa: aikaisempi tiedottaminen olisi hautautunut sodan epävarmuuden alle.

Churchill ei ollut raportista yhtä innoissaan: hän halusi keskittyä sotaponnistuksiin. Puolue vastusti raporttia laajemminkin mm. rahoitussyistä. Osallisuuden henki oli kuitenkin päässyt irti. Raportti ei unohtunut muutamassa vuodessa ja nuiva asenne kostautui sodanjälkeisissä vaaleissa: Hitlerin voittaja Churchill otti pataan kansanvallalta vuoden 1945 vaaleissa. Alkoi hyvinvointivaltion rakennus työväenpuolueen johdolla.

Raportin tarkempi sisältö ja ehdotukset? Annetaan Sir Williamin itsensä selostaa se:

***

I start threepart blog series - The Sick Man of Europe? - UK in the post-war world. I start with one finest hour of UK- the Beveridge report of 1942 and its famous fighting against the five giants on the road of reconstruction - Want, Disease, Ignorance, Squalor and Idleness. The views of hope the report provided and very good timing made it a success story of citizen participation, British people really got interested of such skillfully made, clear and concrete text. It was not so fine hour for Churchill - he opposed the report - and lost the election of 1945.