Analyyttinen uutinen on ainakin tässä
https://www.theguardian.com/business/2016/oct/25/britains-high-streets-under-strain-as-15-shops-close-every-day
Muotiliikkeet tuntuvat kärsivän erityisesti. Ruoka- ja juoma, tupakkakaupat, terveyspalvelut, kiinteistövälitys ja korukauppa ovat vallanneet pääkatuja, tai pitäisikö sanoa rihkamakauppa, koska alennusliikkeet porskuttavat. Yleisesti se mitä saa helposti netistä, alkaa hävitä kadulta. Yllättävän suuri kärsijäryhmä on ollut yleiskauppa, Anttila meillä ja Woolworths Englannissa. Liike, joita tuntuu olevan joka paikassa, häipyykin äkisti into thin air. Molempiin vainajiin on vahva nostalginen suhde ja kummankin paluuta on odotettu - ehkä turhaan. Tokmannilla oli meillä loistava tilaisuus nostaa markkinaosuutta Anttilan kustannuksella, mutta käytännössä valtaus on ollut yllättävän haparoivaa. Markkina ei olekaan kasvussa ja tyypillinen kuluttaja muuttumassa tai täysin hävinnyt.
Hävinneitä ketjuja on listattu nostalgisesti
http://www.birminghammail.co.uk/whats-on/shopping/15-high-street-stores-loved-11986160
Virgin Megastoren kuolema oli väistämätöntä ja nopeaa äänitealan luisun funktiota. Englannin päivittäistavarakauppa on ollut perinteisesti tehokasta ja kilpailu on kovaa, Somerfield ja Safeway ovat esimerkkejä fuusioituneista. Taistelu hapaketjuja Lidliä ja Aldia vastaan on ollut kovaa ja siinä on ollut fuusioiden lisäksi aseena myymälöiden erilaistaminen ja myös armoton hinnoittelukilpailu.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_supermarket_chains_in_the_United_Kingdom
Olen seurannut mielenkiinnolla kosmetiikka-alan kehittymistä. Perinteisesti on voinut luottaa Bootsin kaikenkattavuuteen apteekkitavaroista partasuteihin, mutta sekin on joutunut vastaamaan nettitarjonnan haasteeseen ja nuorekkaampiin kilpailijattattariin, kuten Superdrug, jotka ovat selvästi enemmän halpista ja ovat riisuneet glamöröösiyden myyntitilasta tehden sen melkein laatikkomyymäläksi. Kannattaa tukea vanhan ajan kemikalioita, kun siihen on vielä tilaisuus, vanhat tädit joutuvat pian lopettamaan, eikä vaihtuvien julkkisten mukaan nimettyjen hajustelitkujen myyntiin jatkossa tarvita kovin ihmeellistä nenää. Erilaiset jumppa- ja joogapaikat ovat vallanneet pääkatujakin ja sivukaduilla nostalgisia new age paikkoja, myös kynsienhoito ja tatuointi on vallannut etulinjaa itsensä kehittämisen hengessä. Kahviloita on tullut kaikkialle, myös kirjakauppoihin. Ja kirjoja olen itsekin mielelläni mainostanut täälläkin ostavani netistä.
Mitä itse haluaisin High Streetiltä? Ehkä paikan, josta voisin ostaa lehden ja hyvää kahvia mukaan. Tai juomaa ja sandwichejä, ainakin currytäytteellä. Jonkun vanhanaikaisen teehuoneen, jossa saisi sconesit hyvän hillon ja clotted creamin kanssa ja säädyllistä teetä. Jonkun klassisen vaateliikkeen Marks & Spencerin lisäksi. Ja jotain täysin erilaista, uutta hörhöä, mitä se sitten onkaan. Ja hyviä ruokakauppoja, erilaisia. Ja ravintoloita, joista ei saa seuraavan aamun kostoa mukaansa. Ja haluaisin, että siellä olisi se postitoimisto josta saisin ostaa merkkien lisäksi Thorntonsin konvehteja ja jäätelöä!
***
Retail times, they are a-changing, there have been many deadfalls among high streets market chains, and the trend will continue. There is a demand for greater efficiency, room for price-cutters and no place for those things that can be easily bought from internet. Retail agencies, different food kiosks and different nail artists have conquered the field, lifestyle has changed permanently. I ask, politely, to find from High Street at least a place to have a decent cup of tea, with fresh scones and good jam and clotted cream, to be enjoyed with fresh newspapers from neighbour place. I might demand too much... (Photo: Ross-On-Wye)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti