lauantai 19. elokuuta 2017

Englannin kasvot

Kiitos ahkerille lukijoille. Lukijatilastot ovat olleet mykistäviä ja kuluneen sanonnan mukaan ne vetävät nöyräksi. Ei kuitenkaan niin nöyräksi, ettei päivityskynnys nouse liikaa. Aika on mennyt viime päivinä muissa haasteissa, miettien sitä, mitä Avonin Joutsen tarkoitti sanoessaan, että Tanskanmaassa on jotain mätää. Shakespearen vaikutus kieleen ja kulttuuriin on iso juttu, melkoinen möhkäle kevytmieliseen päivitykseen. Mikä rajaus olisi? Ainakin Myrsky - The Tempest ja sen perintö kiinnostaisi - menee kotimaiseen Prosperoon, Paavo Haavikkoon saakka.

Shakespearekultti vilahtaa Simon Schaman sarjassa Britannian monet kasvot, jonka pari osaa on vielä  Yle Areenassa nähtävillä. Schama on pitkän linjan kulttuurityöläinen, joka aloitti omituisilla aiheilla kuten Landscape and Memory, mutta on kulkenut tavanomaisimpiin aiheisiin ja tiukempiin rajauksiin - History of Britain ja Rembrandt's eyes. Schaman uraa seuratessa tuntuu huvittavalta, että intomieli on iän karttuessa vain lisääntynyt. Kädet viuhtovat ja kieli artikuloi voimakkaasti. Mutta mark my words, hänellä on tietoa ja osaamista tehdä paljonpuhuvia rinnastuksia. Hän menee syvälle ilmeisen alle. Esimerkkinä siitä hienovarainen vihje Horatio Nelsonin ja Dianan hautajaisten rinnastuksesta ja naisten kohtelusta. Tai koirankorville rispaantuneen Rolling Stone lehden esittely, jossa Lennon ja Yono poseeraavat vaikuttavassa rakkauskuvassa viisi tuntia ennen päättymistä.

Suosittelen lämpimästi, erityisesti niille joita muotokuvataide ei voisi vähempää kiinnostaa.
https://www.amazon.co.uk/Face-Britain-Nation-through-Portraits/dp/0670922293/ref=pd_rhf_dp_p_img_1?_encoding=UTF8&psc=1&refRID=YXG15TFJFHAVQ35D5FE9

Valitsin kuvaan ystävälliset ja avuliaat Englanti-kasvot: Norwichin katedraalin opas. Hän tunsi rakennuksen isoja ja pieniä yksityiskohtia myöten ja oli kohtelias ja ystävällinen, kulttuurin kulmakivi siis.

***

The faces of England - what a subject! My cover face is from Norwich cathedral, she knew it all and was polite and friendly. For even more enthousiasm, you should seek for embarrassment of riches by Simon Schama and his marvellous Faces of Britain - a book or TV show. The Show it is, because of Simon's windmill-like hands and big gestures and strong articulation. His ability to raise new thoughts and interesting, beyond obvious comparisions is masterly. Gun stuff. Warmly recommended.

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Paha valtio

Englantilainen sisäpolitiikka muistuttaa monessa suhteessa kotimaista politiikkamme. Puolueiden suhde valtioon on yksi niistä. Cameronin aikana konservatiivis-liberaalinen hallitus halusi oikaista valtion finanssien epätasapainoa. Tuloksena oli meiltäkin tuttu tiukka linja, austerity, joka tarkoitti valtion resurssien vähentämistä. Kun britit eivät käytä juuston leikkaukseen höylää, he eivät tunne sitä myöskään budjetinlaadinnassa. Paikallishallinnon ja valtion leikkaukset voivat kohdentua hyvinkin tarkasti ja olla huomattavia. Kohteina ovat olleet esimerkiksi terveyshallinto, koulutoimi ja poliisit. Viime mainitulla on ollut erityisen suurta merkitystä, koska Theresa Mayn ajamat poliisiresurssileikkaukset tulivat hänen vaalikampanjassaan ikävällä tavalla esille, melkein aiheuttamalla labourin Corbynille yllätysvoiton.

Pahan valtion retoriikassa pahan ytimessä ei ole pelkästään kantokykyyn nähden ylimitoitettu virkamieskunta, vaan myös sen tehottomuus. Pelastuksen tarjoavat markkinat ja niihen sopeutetut mallit, yksityistäminen, markkinoilta ostaminen, kilpailutus. Julkisia tehtäviä onkin siirretty markkinoiden hoidettavaksi, pysäköinnin valvonnasta vankiloiden ylläpitämiseen, rautatieliikennöinnistä hätänumeropäivystykseen. Tulokset ovat olleet vaihtelevia, parhaimmillaan yksityisen sektorin toiminta lisää palvelujen tarjontaa ja hinta on edullisempi, mutta myös päinvastainen on mahdollista. Pahimmillaan yksityistettu toiminto on väärien hätänumerosoittojen tehtailua palvelusopimuksen mukaisten suoritteiden riittävän määrän tuottamiseksi, mikä tapaus tuli ilmi Englannissa muutama vuosi sitten.

Valtion tekemiset ovat monesti sanoinkuvaamaattomia myös myönteisessä mielessä. Niistä ei nosteta turhaa meteliä, koska niissä ei ole mitään mediaseksikästä. Ruokamyrkytys ravintolassa on uutinen, mutta ei se, että sieltä ei saa myrkytystä - valvonta on toiminut. Toiminta voi olla myös laajaa ja suhteellisen vähän tunnettua aivan muista syistä, esimerkkinä tiedusteluvirasto Cheltenhamissa
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/GCHQ
Sen rooli nousi otsikoihin Snowden- jupakassa. Työllistävä vaikutus on suuri. Vaikka poliittiset spin doctorit, poliittiset hallituksen markkinoijat, ovat viime vuosikymmeninä saaneet näkyvää roolia, ei valtion viestintä ole aina valistavassa mielessä onnistunutta, vaan jää propagandamaiseksi ja median uutisnäkemys on vastaavasti kielteisempi.

Valtion roolin oheneminen on voinut hidastuttaa palkkakehitystä ja joidenkin alojen houkuttelevuutta,  perusopetuksen opettajat ovat kärsineet, kun taas julkista tehtävää perinteisesti suorittaneet yliopisto-opettajat ovat korostetun yksityistettyjä toiminnassaan - ja sen myötä palkkauksessaan. Valtiolle jääneet ovat taas nouseet edustamaan jotain tiettyä vaikeasti saatavilla olevaa osaamista, joka ansaitsee myös markkinapalkan, vaikka toiminnan tehokkuuden mitattavuus tai mitattavuus ylipäänsä voi olla hämärän peitossa. Tällainen rooli voi olla monimutkainen ja epäselvä julkisen vallan käyttäjän ja markkinatoimijan hybridi, jossa pahimmillaan yhdistyvät molempien kielteisimmät puolet. Valtion rooli rauhan säilyttäjänä on tietysti kallista ja tehotonta, mutta jos siinä epäonnistutaan, se se kallista on.

Päivän kirjavinkki on Toynbeen ja Walkerin mainio Dismembered - how the attack on the state harms us all.
https://www.amazon.co.uk/d/Books/Dismembered-Why-assault-state-harms-us-all/1783351209

***

This sunday's preach is about how bad a state can be - in politic rhetorics. Yet, there are many State functions that are actually quite effective and not at all overstaffed. No fuss is made of successes in some public services, besides security, state has also many quality control for example in restaurants, quality of public services, schools, social care, infrastructure to name a few. In England there is a lively ongoing discussion if the austerity policy should come to its end. But ongoing negotiation on Brexit and its cost casts a long shadow on this subject. Toynbee and Walker made an excellent book (published May 2017) on the role of the State, my warmest recommendations to that.