maanantai 15. kesäkuuta 2020

Wilberforce-museo

Viimeaikaiset levottomuudet ovat tuoneet mieleen vuosien takaisen vierailun William Wilberforce-museossa Hullissa. Museosta ei jäänyt kovin paljon mieleen, vaikuttavimpina kuvaukset orjalaivojen epäinhimillisistä oloista. Wilberforce teki pitkän väännön parlamentissa orjuuden vastustajana. Varakas hummaajanuorukainen kääntyi oikealle asialle evankelisen herätyksen ja ystävänsä Thomas Clarksonin orjatyön kauhuja kuvailevan empirian kautta. 

Orjuuden vastustaminen ja tasa-arvoisuus näyttäytyi Englannissa Ranskan vallankumouksen jakobiinisenä kauhistuksena. Konservatiivi Wilberforce oli poliittinen kameleontti, joka ähräsi molemmilla puolilla parlamenttia muokkaamassa mieliä orjuuden kieltämiseen ja plantaasien riiston inhimillistämiseen. Kritiikkiäkin tuli, muun muassa se, että Wilberforce ei juuri korvaansa lotkauttanut kotimaan työläisten hirveille oloille mustien asiaa ajaessaan. 


Kotimuseo sijaitsee useita kertoja Englannin epäattraktiivisimmaksi kaupungiksi äänestetyn Hullin keskustassa. En tiedä onko viime päivinä museo ollut kuormittunut jatkuvasta asiakasvirrasta. Lyhyt esittely löytyy you tubesta, siinä ei mennä kovin syvälle:
Hullissa Wilberforce on saanut komean patsaan korkean pylvään nokkaan. Kuvituksena käytetty Wedgwoodin, filantrooppisen englantilaisen keramiikkatehtailijan, orjuuden poiston asialle omistettu lautanen kertoo karusti, miksi asia oli tärkeä.

***

William Wilberforce was a British Parliament hero fighting for legislation abolishing slavery. In the end, he was successful and his home museum in Hull is the right place to evoke memories of horror ships loaded with humans destined to be slaves, if they only survived the long sea journey. One cannot understand today why it took so long to abolish slavery in England, one explanation was the fear of Jacobine French Revolution - Wilberforce needed to use all his eloquent skills to turn minds against inhumanity.