tiistai 29. toukokuuta 2018

Athelstan - Muinainen ja kadonnut kuningas

Vaskikirjat on julkaissut lopulta käännöksen T.H.Whiten Arthur-teoksesta nimellä Muinainen ja tuleva kuningas. Kyse on kulttuuriteosta ja arvokas teos kannattaa ostaa nopeasti ennen kuin painos loppuu. Työkaveri yllätti minun kertomalla, että käännös on ilmestynyt. Kirjailijan elämä on kiehtovasti käsitelty sivujuonena H niinkuin haukka-romaanissa, josta kirjoitin lokakuussa.

Joulukuussa kävin Malmesburyssa Athelstanin, Englannin varhaisen kuninkaan haudalla. Tai muistomerkillä - ruumis on hävinnyt reformaation aikana. Valistunut soturikuningas lepää muistomerkissään liikuttavan rauhallisesti: kasvot ovat levossa, mutta jalkopään lemmikki suree isäntäänsä, jonka jalkineet ovat hienosti kirjaillut. Malmesburyn Abbey, jossa muistomerkki sijaitsee, on kiinnostava, monimutkainen rakennus, joka on kärsinyt tornien sortumisesta, nykyinen kirkko on vain fragmentti, mutta suuri sellainen. Historiassa unohdus kohtaa meitä yllättävästi: lähellä sijainneen toisen kirkon kellotornia ei ole pystytty paikantamaan ja myös Athelstanin kohtalo on ollut tulla unohdetuksi kuninkaaksi, vaikka hallinnollisia, henkisiä ja taistelullisia ansioita on ollut riittämiin. Michael Woodia olen aiemmin referoinut Athelstanista ja onpa hän mennyt väittämään, että Malmesbury löytyisi myös Beowulfin sivuilta. Joka janoaa lisää tietoa Englannin suuresta kuninkaasta, tekee hyvin käydessään nimikkomuseon sivuilla.

On liikuttavaa, että vanhus halusi tulla haudatuksi rakkaaseen Malmesburyynsä. Kaupunki on rinteessä, sen vanhuudessa on ranskalaista iätöntä, viehättävää ja terveellistä charmia. Kadonneen linnoituksen reunalta avautuu näköala kaartuvaan kaupunkiin ja laitumille sen liepeillä. Kirkossa pyhä viha täytti minut, kun huomasin Athelstanin muistomerkin olevan täynnänsä kaikenlaisia kylttejä ja muovisia historiatauluja. Nappasin ne käsiini ja asettelin ne lattialle kuninkaan lepoa häiritsemästä. Täydellistä kunnioituksen puutetta! Kirkon eteistilassa on hieno, ikivanha, ajan hampaan syömä ja koiranhammasnauhoilla reunottu veistos puolikaaren muodossa, jossa enkeli liihottaa pyhien miesten ryhmän yllä romaanisen taiteen ikiaikaisella tyylikkyydellä. Lepää rauhassa, soturikuningas, et unohdu, kun tänne asti on selvitty!

***

Athelstan has been given, according his wish, his last resting place somewhere in Malmesbury, that architectural and sculptural treasure-trove of the city, and the city of his Royal good memories. Inside the famous Abbey, I found the noble, beautiful Royal sarcophagus covered with plastic information sheets, I took them away and placed to a more suitable setting - the memory of the king is best remembered by this loving statue: the old, wise man in peace; mourned and guarded by his faithful, lion-like dog. Or is it really a lion? In any case, those feet are beautiful, with embroidery.

sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Roskaa

Oli huvittavaa seurata kun vaimoni valitsi ennen koneeseen nousua lehtitelineestä The Sunin. Hän ei huomannut, että olin nostanut toista kulmakarvaani merkitsevästi varoittaen. Kohta hän puhisten palautti lehden takaisin telineeseen. "Millaista roskaa!"

Aallonpohjalla kieltämättä ollaan tämän materiaalin kanssa. Jonkun Prospectin tai CelebsNown välillä ei juuri ole muita yhdistäviä tekijöitä, kuin että molemmat ovat painotuotteita ja käsittelevät kuninkaallisia. Pahansuopa juoruilu on tietysti kiinnostavaa ja sitä on tehty aina. Sehän käy vaikka Brexit-käsittelyn jopa pääasialliseksi metodiksi.

On jossain määrin ymmärrettävää, että jonkun Jordanin elämän käänteissä riittää siunailemista ja pahimpia parisuhdetoilailuja voi peilata omaan maiseen vaellukseen ylä- ja alamäkineen. Kiinnostavia aiheita, joskin investointina ja ajankäyttönä täysin tyhjänpäiväistä kamaa. Mutta turhempaakin löytyy: urheilu! Kuka haluaa lukea, mitä eilisessä pelissä tapahtui? Se ei siitä pöyhien parane. Kysyn vakavasti, miksi lehdissä on urheiluosasto? Kuka haluaa enää oikeasti tietää mitä Gary Linekerille kuuluu? Englantihan hävisi Saksalle 1990. Oikeasti haluamme paheksua kuinka mauton asunto jollakin tähdellä on Marbellassa (gosh!) tai kuinka ghastly darts-huone hänen lukaalissaan on. Ja kuinka pahasti siellä onkaan sekoiltu.

Ilman näitä lehtiäkin pärjää. En sano kuninkaallisista yhtään mitään.

***

Rubbish. There are in this world papers that are dirtier than dirt, that take your time and money and these are so easily obtainable from different venues. It is easy to read them and better to forget everything they say there. But, seriously, why do some papers still have Sports department? What is the function of these pages? I understand reading something what Jordan has done lately can be a moral question - to learn or to avoid something. But sport pages...???