tiistai 20. kesäkuuta 2017

Teetä palomiesten kanssa


Syvällinen poppari Adele muisti Lontoon tornitalopalon sankareita, palomiehiä. Meikittömänä hän joi kupillisen teetä pelastusviranomaisten kanssa. Tämä on sympaattista kuin mikä ja jotenkin perienglantilaisen mutkatonta ja samalla epäkäytännöllistä.

Tapaamisessa on yksi teema, jota olen miettinyt pidempään: popparien yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Hehän monesti tykkäävät esiintyä hyvällä asialla, Bono varmaan parhaita esimerkkejä. Kyse on kuitenkin jonkinlaisesta konservatiivisesta hyväntekeväisyydestä laajennettuna globaaliin potenssiin. Myös Mick Jagger ja John Lennon ovat aikanaan olleet ainakin harkitsemassa laajempaa poliittista vaikutusta. Lennon (jonka myöhäistuotanto on minusta loistavaa) on varmasti tehnyt osuutensa rauhantyössä, jolla on merkitystä edelleen. Jagger kantoi kortensa seksuaalisessa vapautumisessa, mutta tämä sota ei yhtä miestä kaivannut, vaikka parhaansa tekikin, eikä hän mikään tasa-arvon airut ollut.

Sitten on tietysti porukoita, joilla on omasta mielestään selkeä yhteiskunnallinen viesti - Pink Floyd, The Smiths, hyvinkin vakava viesti, mutta mikä? Että poliitikot ovat mätiä ja raha ei tee hyvää? Sanoituksista jää kärki tavoittamatta, mutta popin vahvuus on musiikissa ja tietyssä humoristisuudessa, Wish you were here on komeaa musiikkia ja kaikki tajuavat, ettei Morrissey ole oikeasti täysin vakavissaan pikkurikollisuuden ihailussaan. Eivätkö tajuakin? Ehkä punk on kuitenkin ollut yhteiskunnallisesti merkittävintä Lennonin jälkeen ja siinäkin lähinnä antiesteettisenä manifestina. Suomessahan se liudentui Eppu Normaalin porvarilliseksi vitsikkyydeksi ja Pelle Miljoonan hienoon riviin huutavista kaupunkien valoista.

Mutta on Adelen ja virkamiesten kohtaamisella merkitystä. Siinä on samaa hellyyttävyyttä kuin Lastenklinikan kummeissa. Otetaan asia omaksi, kuitenkaan oikeasti kohtaamatta sitä yhteiskunnallista työtä jota palopaikoilla ja sairaaloissa tehdään vaikeimpina hetkinä, kun lohdutus ja hyväolo ovat kaukana. Mutta tuo tapaaminen teekupin ääressä, se on vaan niin hienoa pr-työtä kummallekin taholle, jotka eivät muutenkaan varsinaisesti kärsi epäseksikkyydestä. Sivistynyttä ja inhimillistä.

***

Today, the pop angel Adele met hero firemen in London and they had a cuppa together. How cosy! What is the influence of pop stars to society? They need good, old-fashinoned charity PR, with globalised version by Bono. Pink Floyd aimed to somewhat more serious, but the experience blurred their focus. However, Wish you were here is a great work. Perhaps the most influental pop star was definetely John Lennon with his peace project. I highly appreciate his later works - the professional guy! But anyway, thank you Adele, for remembering the sweaty and dangerous effort of fiery civil servants! It was so kind of you, a civilised act indeed.

Ei kommentteja: