Juustot

Englanti on Juustomaa! Pienet meijerit tahkoavat erinomaista tavaraa kotimaan markkinoille ja näitä helmiä tuodaan harvoin Suomeen. Tilanne on häpeällinen, lähikaupassa voi olla 4-5 eri kuorissa olevaa teknisesti samanlaista camembertiä, jotka suomalainen tyypillisesti kiskoo varsin raakana sisuksiinsa. Ranskalaisten juustojen maine on kova, mutta tosiasia on, että Englannista tulee juustoja, joihin pitäisi reagoida kuin Mark Rothkon maalauksiin, pillahtaa itkuun onnesta. 

Cornish Yarg on Lynher Dairiesin tuotantoa, Cornwallista, läheltä Truroa. Juusto on kiinteä, kostea ja sen keskusta murenee hieman, maussa ja tuoksussa on ruohoniittyjen sitruunaista raikkautta. Juusto olisi sellaisenaan jo ihastuttava, mutta sen luonnonkuori on viimeistelty peittämällä se tuoreilla nokkosilla, jotka tuovat pientä makua juuston kypsymisprosessin aikana. Pinta on uskomattoman kaunis, kuin Keatsin runon kuvitus juuston muodossa! Kuva on ystävällisesti Lynher Dairiesin luvalla. Tätä juustoa on saanut Suomesta satunnaisesti Stockmannin Britannia-viikoilla. Sen vaalea väri on todella kaunis ja nokkosfiligraanipintaa on melkein sääli rikkoa juustoa syödessään. Juuston nimeen liittyy myös hauska tarina. Alkuperäinen valmistaja oli nimeltään Gray, mutta huomasi, että nimi takaperin kirjoitettuna on paljon Cornwallilaisempi!

Juustojen rikkaus on hämmentävä. Cheddareita on erilaisia, osa huomattavan vahvoja. Stiltonia saa Suomesta suhteellisen hyvin. Oma suosikkini on sinihomejuustoista kuitenkin Shropshire Blue, jonka siniset suonet erottuvat orleaanilla värjätystä, kermaisesta massasta. Juusto on herkullinen, täyteläinen ja se on uskomattoman hyvä kastikkeen pohja. Sydämeni itkee kun tätä ei saa Suomesta koko ajan.

Wensleydale on tullut tunnetuksi Gromit & Wallace animaatiosta. Sen historia on kuitenkin vanhempi - normanniaikojen luostareihin saakka. Se on hapan ja helposti mureneva juusto, johon monesti sekoitetaan kuivattuja karpaloita. Juusto on Yorkshiresta, James Herriot tottui syömään sitä omenapiirakan lisäkkeenä. Syömäni Wensleydalet ovat eronneet aika paljon toisistaan, joten en ole oikein osannut asemoida, mikä sen kohdalla on hyvän laadun määre.

Yritän käynneilläni tonkia kiinnostavia uusia juustotuttavuuksia. Eräällä oleskelulla majapaikan isäntä oli laittanut tervetuliaiskoriin omia paikallisia suosikkejaan, löysin vahvan Old Worcesterin, johon ihastuin ikihyviksi. Senkin rakenne on ihailtavan hyvä Yargin tavoin. 

Joka haluaa tutustua laajemmin englantilaisten juustojen rikkauteen, voin suositella sivuja 58-81 teoksessa Gummeruksen suuri juustokirja, 2000, tekijänä Juliet Harbutt. Kuvat ja kuvaukset nostavat veden kielelle, ja katkeruuden mielelle, koska niin moni ei kuulu Suomessa valikoimiin. Tosiasia on, että myös Englannissa kannattaa etsiytyä juustojen metsästyksessä markettien ulkopuolelle, erikoisliikkeisiin ja pienten meijerien aarreaittoihin.

***

English cheeses are excellent. There are many types and varieties and something to every taste. I like the poetic Cornish Yarg by Lynher Dairies (thanks, their photo above), the nettles make its surface decorative and inside is blissfully creamy, meadowy grass-aroma moist, fresh taste. Wonderful poem on cheese plate! My another great favorite is Shropshire Blue, strong with taste and beautiful in colours and it is a lucky cheese for a serious sauce-maker. A particularly generous landlord once provided us Old Worcester for the welcome tray - wonderful, beautiful structure and strong taste. Hope these treasures will find more and more their places in Finnish shops as well, and hope England will keep her small dairies working and keeping their excellent quality!