perjantai 24. heinäkuuta 2020

Englannin ikävää, osa 2: paahtoleipää


Jälkimmäinen kohde Englannin kaipuussani on paahtoleipä. Mikrotason valintani voi tuntua hämmästyttävän mitättömältä ja korvikkeita voisi luulla löytyvän helposti. Asia ei kuitenkaan ole näin. Suomessa hyllyistä löytyy monenlaista paahtoleipää, mutta en ole löytänyt vastaavaa kuin Warburtonsin Toastie. Viipaleen koko on suurempi kuin meikäläisissä, vinoittain leikattuna kolmioiksi ne ovat riittävän suuria. Englantilainen leipä on myös jotenkin hankalasti määriteltävän haptista: siinä on tiivistä vaahtomaisuutta, mutta ei liian tiivistä. Leikkauskohdassa se painuu kuin vaahtokarkki ja monesti reunalta lohkeaa suikale, joka paahtimessa rapeutuu kunnolla - en huomaa kotimaisten merkkien käyttäytyvän näin. Paahtamistulos on myös mielestäni parempi englantilaisilla leivillä: rapsakkaampi ja kultaisempi. 

Voi tietenkin kysyä, miksi en tilaa leipää Englannista. Sehän on mahdollista ja näiden säilyvyyskin on aika hyvä. Mutta ruokahuollon järjestäminen Englannin varaan on tietysti riskipitoista. Olisi hyvä, jos keskusliikkeet alkaisivat tarjota myös kunnollista paahtoleipää - onhan viime vuosina patongit ja voisarvetkin tuotu ulottuvillemme jo aamuisin. Samaan toivomukseen voi liittää myös Englannin juustojen tuominen - siitähän olen paasannut aiemminkin.

Paahtoleipäkokemus liittyy lapsuuden myönteisiin kuviin leivän paahtamisesta ja matkojen aamistunnelmien toivekkuuteen: taas on uusi päivä edessä, uudet kokemukset.

Paahtoleivästä on moneksi: jos hillot ja voi tympivät, täytteiksi käyvät pavut, sienet, Welsh Rarebit - maun mukaan! Minun suosikkini on tuore voi ja katkera appelsiinimarmeladi, jotka säteilevät leivän kanssa kuin kulta, vaikka aurinko ei paistaisikaan.

Kuvani Warburtons on hyvä peruspaahtoleipä. Sain siitä kauppiaan sanan ja kokemukseni osoittivat, että hän osasi asiansa. Tietysti Britanniassa on tehty lehdissä testejä - hieman yllättävää on, että perinteiset leivänvalmistajat kyykkäävät kauppojen omien merkkien edessä. Tieteellinen maailmankatsomus ja kuluttajien toiveiden kuuntelu johtaa tuotekehittelyyn, jossa perinteiset merkit joutuvat altavastaajiksi. Hoi keskusliikkeet Suomessa! Ottakaa Warburtons valikoimiinne! Luulen, että täällä sille olisi kysyntää!



***

In micro level, I miss English toast! It is so much more than Finnish toasts: slices are larger, softness and crispness are optimal. I really hope big Finnish food chains will reach a deal with Warburtons - I think we have some market here. Warburtons and other traditional labels have been defeated in UK consumer tests for generic shop labels in Tesco, Aldi etc - please try to get some compensation from the Finnish market - it is not very big market, but we have a niche for you! Welcome!


Ei kommentteja: