Englannin ikävää, osa 1: näkymät

© IWM Art.IWM PST 14887

Kim Philby Moskovan maanpaossaan kaipasi Englannista kahta asiaa. Aloin miettiä, että itsekin olen koronaeristyksissä omasta Kaihon Kultamaastani. Mitkä ovat ne kaksi asiaa, joita en voi saavuttaa etäyhteyksillä? Kansantaloutta lukeneena etenen tietysti makrosta mikroon, eli kansankielellä yleisestä erityiseen. Näitä kohtaan tunnen kaipuuta ja haluaisin päästä ne kokemaan, eikä mikään korvike juuri lohduta. Kyseessä on siis quintessential England.

***

Ensimmäinen asia on tietysti näkymät. Vihreät kukkulat, joita kiviaidat nauhoittavat. Polut, joita vaeltaa vanha, hyväntuulinen mies kauhtuneessa takissaan ja hassussa lätsässään, koiransa kanssa, lampaat jossain ylärinteillä, korkealla liitävät haukat, näkymä kukkuloiden juurella olevaan kartanoon, joka on mainittu jo Domesday Bookissa, paikallinen kivi seinissä, kaukana näkyvä linnanraunio tai kirkontorni, vihreän eri sävyt, puiden ylväys, rehottava aluskasvillisuus, tuulen viri - sade tulee ennemmin tai myöhemmin, kiemurtelevat tiet, meren pilkahdus, High Streetin hyörinä, piirakkakaupan näyteikkuna, nukkavierun teehuoneen sisäänkäynti...

Sodanaikainen kuvitusjuliste kokoaa Englannista propagandistisesti kaiken olennaisen. Kuvaa on omassa blogissaan hauskasti jäljittänyt Peter Hibbs. Sanoma on selvä: Englanti ei muutu ja sitä kannattaakin ikävöidä!

http://wwww.pillbox.org.uk/blog/216730/

***

My two part series: what I miss from England in this corona separation. Thanks to modern technology, we can compensate many things even not being there at spot. However, the incomparable English scenery you cannot fake. This war-time poster sums so well what is essential in England, green hills, distant views... marvellous. Oh, to be in England now!