sunnuntai 30. marraskuuta 2025

Joulukalenteri 2025: Tärkeimmät joululevyt 3/6


Kuljin tutussa paikassa, Great Malvern Prioryssä, sen kummallisessa sekoituksessa normannien romaanisia pyörökaaria ja valtavia pylväitä, ylhäällä vähemmän massiivista gotiikkaa ja yltiökoristeellista viktoriaanista loistoa. Vanhat seinät asettivat minun muistoni ja menneitten, vaientuneiden sukupolvien kokemukset samalle viileälle tasolle. Kirkon tilassa soi kaiuttimista musiikki: tunteellinen, surumielinen. Riensin katsomaan kappaletta: se oli minulle outo Thomas Hewitt Jonesin What Child is This?

Ostin aikanaan juuri tuon Oxfordin Merton Collegen levyn. Suhteeni Oxfordiin on viileä - olen enemmän Cambridgen ystävä. Samaa viileyttä on levyssäkin, se on nykyaikaisesti selkeä, kirkas - jopa liikaa. Viileyteen yhdistyy kuitenkin sentimentaalisuus, kuten tässä laulussa.

Me kuljemme joulujen läpi, kohtaamme saman sanoman, eri ihmiset, paikat, muistot kasautuvat, häviävät ja vahvistuvat: jää muistoja kohtaamisista, tuoksuista, hymyistä ja lepattavista, lämpimistä valon hetkistä.

https://open.spotify.com/track/1QpzN8Zux2kEzGXj1KXCUp?si=NCgGeJGcT_2NEYYVkKox3A


What child is this, who, laid to rest
On Mary′s lap is sleeping?
Whom angels greet with anthems sweet
While shepherds watch are keeping?
This, this is Christ the King
Whom shepherds worship and angels sing
Haste, haste to bring Him praise
The Babe, the Son of Mary
Why lies He in such mean estate
Where ox and ass are feeding?
Good Christians, fear, for sinners here
The silent Word is pleading
Nails, spears shall pierce Him through
The cross He bore for me, for you
Hail, hail the Word made flesh
The Babe, the Son of Mary
So bring Him incense, gold, and myrrh
Come peasant king to own Him
The King of kings salvation brings
Let loving hearts enthrone Him
Raise, raise the song on high
The virgin sings her lullaby
Joy, joy for Christ is born
The Babe, the Son of Mary
What child is this, who, laid to rest
On Mary's lap is sleeping?
Whom angels greet with anthems sweet
While shepherds watch are keeping?
What child is this?

lauantai 29. marraskuuta 2025

Joulukalenteri 2025: Tärkeimmät joululevyt 2/6


Ensimmäisellä Yorkshiren autoilumatkallani näin sivutieltä kaukaisuudessa välkkyvän massiivisen rakennuskokonaisuuden kuin vision Jerusalemista. Majapaikassa tutkin karttoja ja löysin paikalle nimen: Ampleforth. Suuntasin sinne ja poikkesimme paikalla myös seuraavalla reissullani. Kyse on sisäoppilaitoksesta ja benediktiiniluostarista, hyvin syrjäisessä paikassa. Kauppa myi levyjen ohessa myös hunajaa, siideriä ja luostariolutta paikallisesti tuotettuna.

Ampleforth on ollut sittemmin ongelmissa: koulu ei ole huomioinut kaikelta osin lainsäädännön muutoksia, on takaisinperintää etuuksissa, hyväksikäyttöepäilyjä, joita on selvitetty moneen otteeseen. 

Paikan päältä nähtynä rakennuskokonaisuus vaikutti hieman askeettiselta ja arkiselta samaan aikaan. Rakennusmassa oli melkoinen, ihmisiä ei juurikaan ollut paikalla. Saimme rauhassa kierrellä ja katsoa kirkon tilat. Olen blogissani paljon kirjoittanut luostarilaitosten häviämisestä. Tässä nyt on sellainen, jossa toiminta jatkuu, mutta menneen maailman tuntu oli silti vahva. Opetuspaikat ovat kalliita ja sijainti todella syrjäinen. Kuinka kauan ja millä tavoin kalliisti ylläpidettävä kokonaisuus tulee säilymään?

Olen kuunnellut levyä harvemmin, nyt pyöritin sen läpi. Ohjelma on oikein hyvä ja pätevästi esitetty. On harmi, etten löydä siitä ääninäytettä. Olisin valinnut carolin Adam Lay Ybounden, Boris Ordin sävellyksen, jonka tekstissä tiivistyy joulun sanoma: sekä lankeemus että lunastus. Olen tämän laulun käsitellyt blogissani aiemmin perusteellisemmin. Autettinen säveltäjän itsensä johtama versio on ohessa:

https://youtu.be/iaXPWw4fZMA?si=idiLYVxXAzX5_-Mj

Yorkshire on nähtävyyksissään rikas kreivikunta. Kaikesta kielteisestä julkisuudesta huolimatta Ampleforthiin kannattaa poiketa tarkastusmatkalle. Se tuskin sattuu kenenkään kulkureitille sattumalta. Harry Potterin Tylypahka on mielikuvitusta, siitä luotu nähtävyys jossain toden ja kuvitellun välissä. Ampleforth ei ole hienosta sijainnistaan huolimatta Taivaallinen Jerusalem, vaan loppujen lopuksi varsin arkinen paikka, jossa ikävät asiat ovat mahdollisia. Omat käyntini toivat paikasta asiallisen kuvan oppilaitoksena, mutta en olisi itse viihtynyt tuollaisessa sisäoppilaitoksessa. Olin helpottunut jättäessäni rakennusmassat taakseni.

***

For the second selection of my Christmas Calandar, I have chosen quite rare cd: Ampleforth Schola Cantorum has made a very nice Carol program, what a pity that samples are not available. The great but short Boris Ord Carol is included - Adam Lay Ybounden. The link to the original recording by the composer is listed above. Ampleforth is greatly situated in very remote Yorkshire location between Coxwold and Helmsley - I firstly saw it remotely by chance and interested at once, without knowing much of it.



perjantai 28. marraskuuta 2025

Joulukalenteri 2025: Tärkeimmät joululevyt 1/6

Tämän vuoden kalenterissa on kuusi osaa, esittelevät minulle tärkeitä englantilaisia joululevyjä. Sarjan aloittaa Naxoksella suomeksikin ilmestynyt Worcesterin katedraalikuoron ohjelma, johtajana Donald Hunt. Ohjelma on tuiki perinteinen ja rauhallinen, mutta aikanaan minulle oli uutuutena aloitusraita, Händel-oletettu Joy to the world. Joulunodotuksen avaukseen sopii sitäkin kautta että joululaulujen numero yksi on heti kakkosraitana: Once in Royal David's City.

Worcesterin katedraali on aina käymisen arvoinen ja kuoro kuulemisen väärti. Olemme siellä istuneet joulukonsertissa.

https://youtu.be/n4jSZ5O63M4?si=5PbVU1ww9eEcCQdf

***

My Christmas Calendar for 2025 is six cds that I love much, starting from Naxos Worcester Cathedral Choir, directed by Donald Hunt. Opening number, Handel attributed Joy to the world keeps its headline promise.



lauantai 1. marraskuuta 2025

Relaa, Britannia! - Relax, Britain

Yrjö Jylhän suomentaman runovalikoiman otsikko on Hallitse, Britannia - suomennos Rule, Britannia-rivistä. Kaveri väänsi sen Relaa, Britannia-muotoon, jonka sain käyttää tämän kirjoituksen otsikkoon. Koska jotain rentoutta Britannia mielestäni juuri nyt tarvitsisi.

Lähinnä rentoutta lienee ollut svengaava 1960-luku - se koski pääosin nuorisoa, joka teki irtiottoa sodan tai sodat nähneistä vanhemmistaan ja heidän ahdistavasta säästäväisyydestään, nurkumattomuudestaan ja nurkkakuntalaisuudestaan. Tony Blairin aikana sama sukupolvi pääsi vallan kahvaan muuallakin kuin pop-musiikin tuottajina: ”Cool Britanniasta” tuli yhtäkkiä koko maan käsite, työväenpuolueesta tuli hovikelpoinen ja rahaa virtasi maahan ja alueille palvelutuotannon ja viihteen mallimaana. Näin jälkeenpäin kaikki oli hyvin. Maailmanpolitiikka taas kerran sotki suotuisat konjunktuurit, pian olivat konservatiivit vallassa, julkinen talous austerityn kynsissä ja maa irti Euroopan Unionista. Entäs nyt?

Olen aamulla katsonut you tubesta videon maan kahtiajaosta - nyt Pret a manger ja Greggs välipalaketjujen kesken. https://youtu.be/EcnGtU3H20Y?si=oIYe6dSsUx8RmvGD Ketjut ovat jääneet minulle tuntemattomiksi. Mutta ne tuntuvat jakavan kansan linjalla Etelä-Walesista Humber bridgelle. Videolla jakoon löytyy syyllinen: Margaret Thatcher. Nanny Staten vihaaja, kylmäverinen konservatiivi, jonka asenteissa ja asusteissa ei ollut rentouden häivähdystäkään. ”The Falkland Islands will remain British territory.” Siinä tory-linjassa ei ollut mitään epäselvää. 

Olen lukenut myös päivän Timesin 1.11.2025. Puolet lehdestä käsitteli Falklandissa taistellutta veteraania, joka joutuu sukunsa vuoksi pienempään asuntoon post-traumaattisen elämäntyylinsä vuoksi. Vaivalla löysin oikeita uutisia: yksi niistä käsitteli NHS:n henkilöstön valtavia poissaolomääriä työpaineen vuoksi. He kohtaavat työssään sairautta ja kuolemaa enemmän kuin moni rintamaveteraani.

Kevyempänä aiheena lehdessä oli viihdeteollisuuden pakonomainen tarve tehdä uusia editioita vanhoista tutuista teoksista Billie Holidaysta Beatlesien kautta Taylor Swiftiin. Kuka kuuntelee ne kaikki? - kysyy artikkeli, vastausta ei tule.

Mistä Britannia löytäisi rentoutensa? Olen yrittänyt asiaa miettiä viime viikot jännittyneenä, en ole keksinyt vastausta. Joku arveli, että vanha iloinen Englanti hävisi uskonpuhdistuksessa eikä ole tullut takaisin. Ehkä maan ominaispiirre on tietty sisäinen jännittyneisyys, joka on peitetty huolettomuuden ohuen kaavun alle. Ehkä vanhan suurten roolien näyttelijän täytyy hyväksyä toisen luokan roolit ja ehkä harkita peräti siirtymistä komedian puolelle? Isoilta näyttämöiltä pitää lähteä kotiin ja löytää sen suloisuus läheisten - jos heitä vielä paikalla on - luona. Katsahtaa kalenteriin ja todeta, että alkaa olla aika valmistella hedelmäkakkuja tekeytymään ja miettiä pitäisikö lastenlasten kanssa askarrella kultapaperista hassuja päähineitä jouluaterialle.

Koiran kanssa voi mennä ulos ja katsoa sumun ja sateen sekaan niin epäterävästi, että tajuaa valtavien puiden, matalan taivaan, maan sen alla, yöilman yrttisen kirpeyden olevan samoja, jotka kuningas Athelstan tunsi aikanaan. Puiston kulmalta löytyy kolkka, joka on muuttunut vain vähän, jonka halki puro yhä soljuu. Ehkä Athelstanin idea yhtenäisestä Britanniasta rentoutuu: nykyajassa vaalijärjestelmä uudistuu, vastakkainasettelu hylätään hyödyttömänä, luokkajako löystyy, kuningashuone ja poliittinen eliitti kyseenalaistamisen sijasta korvataan mielekkäämmillä, kansalaisperäisillä ratkaisuilla. Utopia on kaunis, sanoja, sanoja - mutta ehkä juuri niissä - kielessä, asenteissa - on rennon Britannian ydin. Lopetan John Irelandin sävellyksen tekstiin, joka on jännitteisen elämän eläneen John Symondsin hieno visio jostain paremmasta: A Vista - These Things Shall Be.

***

How to get from Austerity, Nanny State, Cool Britain to more relaxed Britain? A good question and at least worth a try. 



lauantai 27. syyskuuta 2025

Me luomme uuden maailman 2: paikallishallinnon uudistus ruohonjuuresta nähtynä

Great Malvern view. Source: Visit the Malverns

Lontoon valkoinen paperi vaikuttaa devoluutio-ohjauksellaan myös minun hyvin tuntemalleni alueelle Worcestershiressä, Worcester Cityyn ja Malverniin. Viimeksimainittu sijaitsee jo valmiiksi kreivikuntien rajalla Herefordshiren ja Gloucestershiren naapurissa. Toisella puolella kukkuloita vaihtuu jo raja autoillessa ja kukkuloiden päällä kävellessä. Rajoilla ei siis ole esteitä: ei tarvita papereiden esittämistä, pysähdystä ellei välttämättä itse halua. Kukkuloiden päällä tuuli puhaltaa juuri niin kuin se itse haluaa, kuten se on tehnyt aina.

Alueeni ei ole mikään vahva Labourin tukialue. Selkärankareaktiona monet alueella vastustivat heti joulukuun 2024 paperia. Worcestershiressä oli tulossa county-tason vaalit 2025 toukokuussa, ne pidettiin. Vuoden aikana mielet ovat kuitenkin olleet muutoksessa. Hallituksen hallintotasojen yhdistämisen hankkeeseen on otettu myönteisempi kanta. Voin arvailla syitä tähän:

* puoluekirjon läpimurto: myös vihreät, liberaalit ja reformi ovat vakavasti otettavia vaihtoehtoja paikallisesti, Worcester cityssä oli Vihreiden voitto todella lähellä

* parin vuosikymmenen austerity, paikallishallinnon rahoituksen niukkuus, on tehnyt tehtävänsä: kansalaiset oikeasti haluaisivat, että deliver - järjestämisen lupaus palveluille toimisi, joku tasottaisi tienkuopat (potholes), auttaisi sosiaalisissa ongelmissa sekä infrahankkeet ja asuminen lopulta edistyisivät: turha odottelu loppuisi

* kansalaisten kiinnostus paikallishallintoon ja sen ymmärtämiseen on vähentynyt monitasoisessa järjestelmässä, jossa on vaikea hahmottaa, mikä taso mistäkin asiasta on vastuussa

* paikallinen vastakkainasettelu näyttäytyy hallinnon tehottomuutena ja resurssien haaskauksena, puheista huolimatta paikallisesti ei ole saatu riittävästi aikaan

* pormestariasia koetaan ilmeisesti myös houkuttelevana, alueellinen voimahahmo toimii tarvittaessa myös Lontoon suuntaan vahvana alueen äänitorvena - ehkä Manchesterin Andy Burnham on ollut näkyvä ja toimiva esimerkki tässä.

Alueella valmistellaan nyt ehdotusta etenemisestä marraskuuhun 2025 mennessä. Paikallisissa konsultaatioissa alue on jakautumassa eteläiseen ja pohjoiseen alueeseen. Ne yhdessä olisivat selvästi hallituksen ohjerajan (500 000 asukasta) yli reilulla 600 000 asukkaalla, mutta jos paikallisuus on sitä mieltä, hallitus tuskin vastustaa kahden vierekkäisen yhden hallintotason muodostumista, vaikka ne olisivatkin alle ohjearvojen.

https://gis.worcestershire.gov.uk/website/Elections/results.aspx

https://www.bbc.com/news/articles/c30n72j4nrqo

https://shapeworcestershire.org/

https://www.malvernhills.gov.uk/about-your-council/local-government-reorganisation

Olen ylle koonnut muutaman linkin, mistä on apua keskustelun seuraamisessa. Työtä ohjaa selvästi konsulttivetoinen, neutraali prosessi, jossa paikallisväri näyttäytyy lähinnä esitettyjen kysymysten kautta, mikäli ne pääsevät moderoinnin läpi. Työ on jäsennetty hyvin ja selkeästi. Itselläni nousevat ainakin nämä ajatukset:

* huoli verotuksen tasosta on oikeutettu, jos toivotaan palvelujen laittamista kuntoon, se ei ole ilmaista

* mitä tapahtuu vanhoille kunnallisille kiinteistöille valtuustoverkon supistuessa

* digitaalisuus tulee vaikuttamiseen jäädäkseen entistä vahvemmin ja selkeämpi vastuu palveluista myös supistaa palveluverkkoa monella alueella, tähän liittynee myös viime päivinä esillä ollut ID-kortti uudistus

* paikalliseen yrittäjyyteen ja asumiseen ladatut odotukset voivat tuottaa pettymyksen ja ne voivat olla tavoitteiltaan hieman hämäriä: High Streetien hiljentymiselle mikään valtuusto ei hirveästi voi, elävöittäminen lähtee niin vahvasti asiakkaista ja yrittäjistä - heidän valinnoistaan

* valtuutettujen kokonaismäärän vähetessä pormestarin merkitys kasvaa, on mielenkiintoista miten hänen toimistonsa järjestää yhteydenpidon asukkaisiin.

Aikataulu vuoden 2025 lopun päätösten toteutumiselle on vuoden 2027 täytevaaleissa ja uusimuotoiset alueet aloittaisivat keväällä 2028. Usealla muulla alueella prosessi on hyvin samanlainen, myös sisällöltään ja keskusteluiltaan sama. Uudistus vetää toteutuessaan hyvin vertoja edelliselle suurelle uudistukselle vuonna 1974. On ristiriitaista, että näin vaikea uudistus etenee vauhdilla, vaikka hallitusta pidetään heikkona ja vastuuministereitäkin on jo vaihtunut.

***

Itse olen ajatuksissani kulkenut prosessia läpi. Paikallisylpeys saa kyllä kolhuja, kun oma valtuusto nimetäänkin kreivikunnan mukaan. Mutta ei minun Malvernini muutu uudistuksessa Worcesteriksi. Sillä on omat erityispiirteensä kukkuloineen ja Prioryineen. Pääkatu säilyy yhtä jyrkkänä. West Malvernin yhteisö edelleen hieman epäilee Malvern Linkiä asuinpaikkana. Kukkulan rinteellä asuvat eivät haluaisi olla muualla, mutta tiedostavat päivä päivältä enemmän, etteivät joku päivä jaksa enää nousta rinnettä ylös. Hoivakodissa he kaipaavat aikoja, kun askel nousi vielä keveästi ja sai kokea ylhäällä, miten tuuli puhalsi kreivikuntien yli ja villapaidan läpi. Worcesterissa ajatellaan samoin toisista asioista. Kaupungissa on paikallisille omat rakkautensa ja varjopuolensa, oman henkilöhistorian ja paikallisuuden kerrostumat vuosisatojen takaa. Ei niitä mikään hallintouudistus kaada.

***

The local process of devolution is lead by consultants and their neutral papers. Local colour is in good, moderated questions and spoken worries, in my opinion, quite nicely for such a demanding, vast reform.

Road leading to current Malvern Hills District Council buildings

Worcester Guildhall: The Council Chambers