Tällainen harvinaisuus oli meillä hetken kakkosautona 1980-luvun alussa. Pitkäperäisenä kiiltävä, musta auto näytti lattaperäisiä perus-Morriksia huomattavasti arvokkaammalta. Äitini moitti autoa ”jaakeaksi” eli laiskaksi ajettavaksi. Paljon vakavampiakin ongelmia on raportoitu, joten meille sattui hyvä yksilö. Auton edellinen omistaja oli noita tyypillisiä tapauksia: herttainen täti-ihminen, joka on säilyttänyt silmäteräänsä huolellisesti ja käyttänyt sitä lähinnä sunnuntain kirkkomatkallaan. Ajokki oli niin komea, että se kirjaimellisesti vietiin meiltä käsistä - äidin työkaveri osti sen. Tämä kaikki tapahtui niin nopeasti, että minulle jäi juhlavasta autosta vain ohikiitävä, vaikkakin vaikuttava muisto - ajokin unenomaisen ajattomuuden ja juhlavuuden vuoksi. Olen jälkeenpäin harmitellut, etten estänyt kauppaa aikoinaan - puhtaasti itsekkäistä syistä.
Hämmentävästi samaa autoa myyntiin myös nimellä Austin 1800 - ja muillakin nimillä!
https://gaukmotors.co.uk/motorpedia/car-make/british-motor-corporation-bmc/ado17-19641975
Auton ongelmia on käsitelty kiitettävästi tässä - Australian näkövinkkelistä: https://www.shannons.com.au/club/news/classic-garage/austin-1800-the-land-crab-in-a-sea-of-barges/
***
We had for a very short time Glorious Austin 1800 as a second car in household, in the beginning of the 1980’s. Too glorious, somebody from my mother’s workplace bought it - she loved it at the first sight!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti