perjantai 26. toukokuuta 2017

Juha Tanttu, herrasmies


Matkakirjoja Englannista on kertynyt kaikenlaisia. Let's Go oppaat nuoren opiskelijan reissuille, sitten Eyewitnessguidet tuntuivat huiman visuaalisilta, Lonely Planet on nykyisin peruskauraa, paljon asiaa tiiviisti, toimivia ovat, sähköisesti tai paperilla.

Englannin kotimaisissa oppaissa yksi on ylitse muiden, Juha Tanttu, hesarin edesmennyt toimittaja ja nimimerkki Kadunmies. Kiitin häntä ennen kuolemaa hyvistä jutuista ja matkakirjoista, jotka ovat vastoin kaikkia todennäköisyyksiä kestäneet ajan hammasta. Hän kiitti ilahtuneena postikortilla. Englannin hän käsittelee kokemusperäisesti kirjassa Otetaan muutama englantilainen.

Tantun kirjasta tekee sympaattisen, että hän kuvaa arkea, joka jää turistilta huomaamatta, DIY do it yourself on yksi luku - asiaan tosiaan kiinnittää huomiota, onhan meilläkin ompelua ja rautakauppoja. Oivalluksien rinnalla on hyviä sitaatteja. Wilde: Hänellä oli tyypilliset englantilaisen kasvot, joita kerran nähtyään ei koskaan muista. Tantun oma kuvitus on hauskan pelkistetty ja hän on kuvannut niillä muutaman perienglantilaisen sanonnan. There's more in him than meets the eye. Tantun teksti on huvittunutta, hienovireisen humoristista ja piirroksissa silmät ja pisamat tuikkivat.

Tantun arkipäivän oivalluksista esimerkkinä tweedkankaan maisemallisuus, värjäämisessä on käytetty maiseman kasveja. Tylsyys luku kuvaa hienosti perisyntiä, mitä Englannissa pitää välttää: ikävystyttävyyttä.

"Kiipesin kalanruotoisen perässä bussin yläkertaan. Jouduimme samalle penkille. Miehen hyräily oli jättänyt rytmisen kuvion korviini. Tapailin sitä rummuttamalla sormillani edessäolevan istuimen selkänojaa.
Kalanruotomies liikahti vieressäni. Sormeni naputtelivat edelleen. Hetken kuluttua hän sanoi:
"Olen hyvin pahoillani, mutta ilostuisin suuresti jos voisitte lopettaa tuon.""

***

Travel books to England come and go, but Finnish journalist Juha Tanttu made one very successful guide to everyday life in England, not forgetting essentials like DIY and quiet humour, not so much about sights but rather local attitudes and expressions.

Ei kommentteja: