Brittikeittiön kulmakivet - fish and chips, Sunday roast, pies - ovat mauiltaan aika neutraalia tavaraa. Intialaisen keittiön perinne on synnyttänyt enemmän mausteiden ilotulitusta hieman pohjoisen makuun sordinoituna. Omiin Englannissa vietettyihin jouluihin liittyy intialainen ruoka yllättävän kiinteästi - vahvat maut lämmittävät mukavasti sydäntalven kosteassa kylmyydessä. Eksoottisten ja arvokkaiden makuaineiden juonne laajenee myös joulun perinteisiin jälkiruokiin, kakkuihin ja vanukkaisiin.
Suomessa tunnetaan ja yleisesti hyväksytään englantilaiset hedelmäkakut ja niiden huolellinen valmistelu viikkoja ennen joulua. Ainakin itselläni on usein marraskuussa vakaa aikomus aloittaa valmistelu, mutta yleensä havahdun joulukuun puolessavälissä toteamaan, että on liian myöhäistä aloittaa. Kun nyt on enää pari päivää jouluun, voin kuitenkin vielä valmistella pari perienglantilaista juttua, jotka eivät ole kovin suuressa määrin valloittaneet maatamme. Puhun tietysti englantilaisesta jouluvanukkaasta, mince pies-täytetyistä piiraista ja chutneystä.
Mince pies on jotain, mitä ei ole vaivauduttu edes suomentamaan. Kyse on pienistä, kuppimaisista, kannellisista leivoksista: murotaikinaa sekä mausteista kuivattujen ja hillottujen hedelmien ja rusinoiden seosta, jossa on mukana vaikka lampaan munuaisrasvaa (suet) - alunperin mukana oli myös lihaa - täyteseoksen nimitys on yhä mincemeat. Täytettä saa myös valmiina kaupasta - murotaikinasta pienten piiraiden näpertelyssä on siinäkin ihan riittävästi iltapuhdetta. Lopputulos muistuttaa hieman kotoisia joulutorttujamme, mutta on makujen puolesta vivahteikkaampi, eikä niin raskas kuin meidän voitaikinaleivonnaisemme. Mince pies maistelu on takuuvarma ohjelmanumero kirkkojen joulunajan konserttien ja jumalanpalvelusten jälkeisillä teesessioilla. Itse tehdyissä leivonnaisissa on jotain uskomattoman kodikasta ja samalla ikiaikaista - juuret ovat vähintäänkin keskiajalla.
Jouluvanukkaan makumaailma on sukua mincemeatille, mutta se on jotenkin vielä tiiviimpi ja intensiivisempi. Suomalaiselle makumaailmalle vanukas on jäänyt vieraaksi: niitä ei juuri näe täkäläisissä kaupoissa. Tein ohjeen mukaan tällaista vanukasta varhain. Minulla ei ollut oikein käsitystä, miltä valmiin tuotteen olisi pitänyt maistua. Vaikka munuaisrasvaa ei ollut, pääsin kuitenkin suhteellisen lähelle myöhempiä, autenttisempia elämyksiä. Vanukas on hyvin kiinteää, tiheää ja sen makuvivahteet ovat erikoisia, vertaantumattomia ja rikkaita - pienikin annos vanukasta voi olla hankalaa syötävää tottumattomalle - eikä paksu, voihin ja sokeriin nojaava kastike juuri kevennä elämystä. Vanukkaan tummanpuhuva ulkomuoto jo sinänsä vakuuttaa monet. Se tuntuu tuovan sanomaa jostain hyvin kaukaa: siinä on auktoriteettiä, joka monelta uudemmalta kulinarismin tuotteelta puuttuu. Vanukkaassa on jotain arkaaista, atavismia hipovaa ikiaikaisuutta, vanhan hyvän ajan joulun kummallista, hieman ummehtunutta ja salaperäistä aromia.
Chutneyt sopisivat suomalaiseen joulupöytään mainosti laajemminkin. Ikuiset laatikkomme ja kinkkumme hyötyisivät suuresti makean-tulisesta maustepotkaisusta perinteisen sinapin rinnalla. On vahinko, että kaupoistamme saa näitä rikkauksia vain rajoitetusti, oikeastaan vain makea mangochutney on vakiinnuttanut paikkaansa ruokakauppojen maustehyllyillä - kaipaan hieman tulisempia versioita. Sain vasta Lontoon-kävijän tuliaisena erinomaista Geeta’s Chutneytä - niitä olisi hyvä saada myös Suomesta. https://www.geetasfoods.com/collections/chutneys
Suomen nopeasti kasvanut intialainen yhteisö saisi tehdä uraauurtavaa valistus-ja vaikutustyötä näissä kysymyksissä joulupöytäämme rikastuttavasti - ehkä chutneyt ja intialaisen ruoan yleistyminen myös joulupöydissämme voisi myös lopulta nostaa englantilaisen jouluvanukkaan suosiota meillä.
***
I try my best here to propagate spicy Christmas aromas for Finnish traditional Season servings - mince pies, Christmas pudding, Indian food with wonderful, strong chutneys could very well have their place at the table, with rich effect - of both culinary and the long traditions stemming from medieval times.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti