Schweppes 1: Vesihistoriaa

Saavutin 200 tekstin rajapyykin jo joitakin juttuja sitten, enkä ole ehtinyt asiaa hehkutella. Jonkinlainen juhlapäivitys alkaa kuitenkin nyt kolmiosaisella sarjalla, jonka jäsentäminen oli tavanomaista hankalampaa. Sarjan aiheena ovat vedet, kuplivat tai tyynet, etupäässä makeutetut.

Schweppes on ikoninen brändi, jonka alkuperä on Sveitsissä. Vaikka blogini aiheiden rajaus on tiukahko, merkin tuotteet hulahtavat silti vaivattomasti Englantiyhteyteen. Schweppeksen logossa on tyylitelty suihkulähde nykyäänkin ja kunnianarvoisa perustamisvuosi 1783. Sveitsiläiset yritykset ja osaajat hakivat 1800-luvulla innokkaasti laajempia markkinoita, esimerkiksi Mannerheimin luottokenraali Oeschin isä oli asettunut Tohmajärvelle juustomestariksi. Englantiin Schweppeksen logoineen liittää vuosi 1851 ja suuri maailmannäyttely Hyde Parkiin pystytetyssä Crystal Palacessa. Maailman suurimman lasirakennuksen keskeisellä paikalla oli Malvernin vettä suihkuttava monikerroksinen luomus, joka ihastuttaa edelleen jopa kaiverruskuvista. Mykistävä suihkulähde oli Schweppesin hankkima ja ilman muuta sen piti päätyä merkin logoon. Korkean tekeleen on täytynyt olla melkoinen katseenvangitsija, hopeisina kiiltävine putkineen, puhtaan veden suihkutessa valoissa välkkyen. Lähde ei kuitenkaan ollut mikään keijukainen, vaan se painoi useita tonneja.

Paxtonin nerokkaasti näyttäväksi ja keveäksi suunnitteleman Crystal Palacen tarina jatkui näyttelyn loputtua Sydenham Hillissä, jonne se koottiin uudelleen ja jossa se ja suihkulähde tuhoituivat tulipalossa 1936. En sano, että tämä ennakoi myös imperiumin luhistumista pian tämän jälkeen, mutta sanon, että mm. Boris Johnson on ollut aktiivinen palatsin uudelleenrakentamishankkeessa. Kiinalaisiakin kiinnostanut hanke on sittemmin Lontoon valtuustossa hyllytetty, vaikka taustajoukoissa on muitakin komeita nimiä.

Schweppeksen lähtökohdat olivat terveyttä edistävien vesien sisäisen käytön edistämisessä. Niitä, mineraalivesiä, nappailtiin kylpylöissä ulkoisten vesien tehdessä hyvää ruumiille. Malvernin kylpyläkaupungin vedestä Schweppesin pullottamana tuli hittituote kuningar Victorian toimiessa tyytyväisenä asiakkaana ja esimerkkinä vähäisemmille kuluttajille. Tehdas kehitteli myös juomia eri tarkoituksiin, Ginger Ale, Tonic Water ja Bitter Lemon ovat malliston vanhimpiin vieläkin kuuluvia luomuksia. Niiden terveyttä edistävän vaikutuksen voi kyseenlaistaa: nehän ovat alkoholin kanssa nautittavia lantrinkeja. Tonicissa kuitenkin oli kiniiniä, joka alensi kuumetta malarian vaivaamilla imperiumin alueilla liikuttaessa. Tietysti myös ginillä oli oma vaikutuksensa. Australialainen Damian Kelly Design on tehnyt hienot pakkaukset klassisista juomista ja mukana on myös Lemonade, jota en muista saaneeni Suomesta koskaan: juoma on erinomaista. Kellyn Desing huokuu 1920-luvun häpeämätöntä nostalgiaa Christiemäisine Jazz-tyttöineen. Näin tyylikkäät kuvat myivät varmasti kuplajuomia kummankin sukupuolen keskuudessa.

***

I have written over 200 texts, and start now three part text of Schweppes, a Swiss company, deeply rooted in England. In the 1851 Great Exhibition, in the Crystal Palace, Schweppes provided a fountain sprinkling Malvern water to thirsty visitors. This was royal indeed, Queen Victoria was one of the friends of this particular brand. The Crystal Palace burned in 1936 and even the efforts by Boris Johnson have not yet got it returned. But Schweppes has produced many lines of mixers, even for those drinks that are not so healthy than original still, pure water. But boy how tempting these fabulous Damian Kelly Desings are, 20's style jazzgirls straight from the pages of Dame Agatha! The three classics are there: Tonic Water, Ginger Ale and Soda Water - and the marvellous Lemonade!

With A Kind Permission By 

http://damiankellydesign.com/