sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Englannin kunnallishallinto 1: Rakenteet ja tehtävät


Minun on pitänyt jo pitkään kirjoittaa Englannin monimutkaisesta kunnallishallinnosta. Nyt tartun aiheeseen kolmiosaisessa sarjassa, ensin rakenteet ja tehtävät, toisessa osassa talous ja kolmannessa demokratia.

Suomalaiseen kuntajärjestelmään, jossa Helsinki ja Luhanka kuntayhtymineen ovat periaatteessa samalla viivalla yhtenäisessä järjestelmässä, verrattuna englantilainen malli on monimutkainen. Paikoittain järjestelmä on unitaarinen, yksitasoinen perusmalli. Sellainen on kokonaisuudessaan Pohjois-Irlannissa, Skotlannissa ja Walesissa. Englannissa monilla kaupunkialueilla on omat ratkaisunsa yksitasoisesti, mutta myös kaksitasoisia, historiallisia malleja esiintyy. Varsinkin Borough-sana elimen nimessä on vahvasti kytköksissä historiaan, siitä kiinnostuneelle kuvan alla on perusteellinen linkki. Kuntia vastaavia eritasoisia yksiköitä on Englannissa 317 ja niiden asukasluvut vaihtelevat 2000 ja 1,1 miljoonan asukkaan välillä.

Valtuusto on vaaleilla valittu, oli se alueellinen tai paikallinen. Pormestarijärjestelmä on samalla tavalla monimuotoinen kuin Suomessa, pormestarit eivät ole kovin tavallisia Englannissakaan.

Englannissa kuntien tehtävät voivat jakautua eri tavalla laajemman ja suppeamman paikallishallintoyksikön välillä. Tehtäviä tarkastellessa on ensinnäkin hyvä tiedostaa, että sote-ratkaisu on Englannissa tehty niin, että terveyspalveluista vastuu on kansallinen, siitä vastaa NHS ja omalääkärijärjestelmä. Sosiaalipalvelut taas ovat kuntatason heiniä. Tyypillisiä pienimpien paikallishallinnon yksikköjen tehtäviä ovat infraan ja kulttuuriin sekä vapaa-aikaan liittyvät vastuut. Järjestelmässä päällekkäiset vastuut laajempien yksikköjen kanssa näyttävät olevat ainakin teoreettisesti mahdollisia.

Kunta-asioista vastaava ministeriö Ministry of housing, communities & local government hoitaa paikallistason lisäksi asumiseen liittyviä vastuita, joissa sen rooli on näkyvä. Paikallinen kuntaliitto, Local Government Association on tehtäviltään hyvin samanlainen kuin Suomen Kuntaliitto.

Hyvä perusesitys Englannin kuntajärjestelmästä löytyy täältä.

Englannin vuoden 1972 kuntalaki on päivittynyt useampaan otteeseen ja sisältää esimerkiksi vuoden 1974 alueuudistukset. Laki löytyy täältä ja pykäläkohdista pääsee ajantasaisiin yksityiskohtiin muutoksineen.

***

I have long waited for good moment to review the English Local Government system. In my 3 part set, I start here from general structures and functions. Other parts will concentrate on municipal economy and local democracy. The greatest difference between England and Finland local government functions is the health services. In England, the Central Government & NHS has a main responsibility, in Finland, municipalities and joint municipal authorities do the job.

tiistai 7. toukokuuta 2019

Unohdetun säveltäjän paluu

Lilian Elkington (1900-1969)

Ystäväni Arthur antoi hienon vinkin, johon liittyy surullinen tarina. Onneakin on sentään mukana. Tarina on 1900 syntyneestä Lilian Elkingtonista. Birminghamissa syntynyt, aloitti pienenä pianonsoiton opiskelun, oli kaksikymppisenä jo säveltäjä ja konserttipianisti, ohjelmassaan mm. Schumannin ja Beethovenin konsertto.

Hän meni naimisiin noin 26-vuotiaana, omistautui perheelleen ja jätti säveltämisen. Hän kuoli 1969 matkalla Itävallassa. Mies avioitui uudelleen ja hänen kuoltuaan leski hankkiutui edeltäjänsä vanhoista tavaroista eroon. Emme tiedä, paljonko sävellyksiä oli. Sen tiedämme, että 1970-luvun lopulla löytyi antikvariaatista neljän sävellyksen nippu, jonka musikologi David Brown osti. Tiedämme myös, että säveltäjän tytölle tuli yllätyksenä, että hänen äitinsä oli ollut säveltäjä. 

Säilyneet sävellykset ovat kaksi teosta viululle ja pianolle, laulu Little hands ja orkesteriteos Out of the Mist - Sumusta. Orkesterikappale oli esitetty 1922. Teoksella on ohjelma. Se on eleginen muistokappale, jossa tiivistyvät 1.maailmansodan menetykset. Sotalaiva lipuu kotimaahan sumun keskeltä. Se kantaa tuntemattoman sotilaan arkkua, joka tullaan sijoittamaan Westminster Abbeyn kunniapaikalle.

Elkingtonin teos alkaa omaperäisen mystisesti, alus liukuu aalloilla autereen halki. Se saapuu perille voimakkaan, mutta vakavan musiikin saattelemana. Kaatunut soturi tuodaan lepoon kunniallisesti. Lilianin isä oli arkkujen tekijä, tytär tiesi mistä oli kysymys. Tämä kappale olisi voinut hautautua samoin historiaan, mutta meillä on onneksemme konkretiaa. On kuva sirosta nuoresta naisesta, joka innoittuu muistotapahtumasta. Hän tekee sen herkkyydellä ja voimalla. Kuninkaallisissa häissä morsian laskee kimpun tämän samaisen haudan päälle - se on osa surun ja kunnian perinnettä.

Ajatteliko Lilian kahdessa levyttämättömässä teoksessa tulevaa viulistimiestään, vai onko se vain tyypillinen  helppo kokoonpano sävellykselle? Meille on jäänyt yksi laulu, Little hands, lähes tuntemattoman Hampshiren runoilijattaren teksti, jossa ihmisen käden vaiheet käydään läpi hienona, koskettavana läpileikkauksena.
Säveltäjää on hienosti herätetty eloon Classical Iconoclast-blogissa. Siellä on linkki myös laajempaan julkaisuun, jossa myös säilyneiden teosten nuotteja.

Meidän sotahistoriamme on hävinneiden historiaa, yksityistä surua ja unohdusta. Meillä ei ole suurta symbolista, kokoavaa voiton uhrin muistopaikkaa kuin Ranskassa Riemukaaren alla tai Westminsterissä. Unohtakaa Game of Thrones; unohtakaa Brexit ja loputtomat miehiset konfliktit ja väännöt. Mutta älkää unohtako naista, Liliania ja kuunnelkaa Out of the Mist täältä: surullinen laiva lipuu unohduksesta silmiemme eteen. Nenäliinat esiin.

***

The return of the forgotten composer

Lilian Elkington is almost forgotten English composer. We are lucky to have some her compositions saved to us, as well as her quite moving story placing her family first - at the expense of her own art. An excellent tale is told here in Bachflip-blog and more detailed in Classical Iconoclast-blog. But her masterwork, Out of the Mist - the Elegy of the Great War - is here, but beware - you might need some hankies for wiping tears... Thanks Arthur, my friend, for sharing this!

Photo: Imperial War Museum

sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Englannin paikallisvaalien satoa - pienten puolueiden renessanssi?

Brexit alkaa toden teolla konkretisoitua: nyt tulivat tulokset niistä äänestysalueista, joissa Englannissa pidettiin paikallisvaalit. Osassa vaalit ovat toisena vuotena - ettei tilanne olisi liian selkeä.

Suuri kuva vaaleista on pienpuolueiden, liberaalien, vihreiden ja riippumattomien rynnistys. Kansa on puhunut siihen malliin, että isot puolueet, Mayn Toryt ja Corbynin Whigit ovat johtaneet kansaa harhaan Brexitissä ja saivat nyt palkkansa. Liukuma pieniin päin on huomattava. Osassa äänestysalueita, kuiten Malvern Hillsien alueella, konservativit menettivät enemmistöasemansa, vaikka säilyttivätkin asemansa suurimpana puolueena. Huomiota herättävää on juuri riippumattomien ja Vihreiden nousu - puolueen vanha puheenjohtaja Caroline Lucas on kasvanut juuri näillä kulmilla.

BBC:n juttu vaaleista on tässä ja samassa yhteydessä linkki vaalien karttagrafiikkaan. Malvern Hillsien tilannetta on kuvannut BBC tähän, virallinen sivusto tässä ja paikallislehti ottaa kantaa näillä sivuilla.

Malverneilla vaalien yhteydessä järjestettiin kansanäänestys aluesuunnitelman hyväksymisestä. Se sai laajaa kannatusta ja tulee etenemään.

Vaalisivustot ovat varsin hyvät, mutta monimutkaiset. Itselläni seuraamista helpotti, kun olen kirjautunut paikallisen valtuuston sivuille ja saan asukastiedotteet sähköpostiini. Kuitenkaan esimerkiksi äänestysprosenteista ei löydy dataa ainakaan nopealla silmäilyllä.

***

Local elections in England 2019 - not perhaps landslide, but victory, however, for LibDems, Greens and Independants - and not only in Malvern Hills I am peeping most intensively. Two big parties are suffering from their Brexit mess - is England going permanently in the direction of many parties instead of two party tradition? It is likely that consequences of the Brexit are much complex than we now think.

torstai 2. toukokuuta 2019

Juustossa löytyy...vai löytyykö?

Päällisin puolin asiat vaikuttavat olevan hyvin ja siltikään asiat eivät ole likimainkaan niin, tietämättömyys ja huonot tottumukset estävät elämämme laadun kehittymistä...puhun tietysti englantilaisten juustojen tarjonnasta Suomessa. Olen kirjoittanut aiheesta ennenkin ja nyt blogin kirvoitti notkuva Cheddar-tiski, joka sai minut voimattomaksi. Miksi näin?

Ensinnäkin, make no mistake, olen Cheddarin ystävä. En vain kaipaa sitä maustettuna eri tavoin. Laadukas Cheddar on sellaisenaan erinomaisen vivahteikas aromiltaan: siinä voi tuntea maidon makuvivahteet pähkinästä yrtteihin, ruohoon ja sitruunaan, sen voi olla voimakkaan keltaista tai täyteläisen vaaleaa. Se voi olla hapanta, kirpeää tai makeaa, se voi olla aromeiltaan leveän lempeää tai terävän voimakasta. Se ei kaipaa pestoa tai chiliä tai viskiä mausteekseen - jos niitä haluaa, ei ole suuri vaiva ottaa niitä erikseen kyytiaineksiksi.

En haluaisi, että Englanti tunnettaisiin Suomessa juustomaana vain Cheddarista ja Stiltonista. Se on hieman kuin pelkistäisi kotimaisen juustovalikoiman Oltermanniin. Kaupan ja kotimaisen kuluttajan valistustehtävä tuntuu minusta raskaalta ja sitä on vielä hankalampi tehdä, kun en saa kaupasta Cornish Yargia tai Shropshire Blueta säännöllisesti antamaan voimia. Hyvät ihmiset, kauppiaat tai kuluttavaiset - tutustukaa englantilaisiin juustoihin ja vaatikaa niitä valikoimiin ja ostakaa niitä! Hyvä johdatussivu löytyy täältä. Toiset hahmottavat asioita paremmin listauksista, sellainen Top-10 on tässä. Wikipedia on tietysti kattava tässä herkullisessa aiheessa!

***

I visited local supermarket in Helsinki - they had a gorgeous selection of Cheddars, spiced in various ways - nothing wrong with that, but they have only Cheddar there! I could have it so much better with Cornish Yarg and Shropshire Blue available on a regular basis - and good Cheddar actually needs not extra spice - its taste is rich as such. Please note British cheesemongers my heroic effort to enlighten Finnish shops and consumers about your excellent products! There are some good links in the Finnish text to make them more aware of these English Gems!

maanantai 29. huhtikuuta 2019

Vanha valokuva Lincoln- ei vaan Nottinghamshirestä, osa 2

Edellisen päivitykseni talonrivin sijaintiin ei ollut kuvatiedostossa paikannusta. Löysin kuitenkin toisesta kulmasta kuvaamani näkymän, jossa oli rengasliikkeen nimi. Se toimii yhä ja sain kadunnimen: Appleton Gate. Komea punatiilitalo on joskus ollut suuri yksityistalo: nyt se on rengasliikeketjun paikalliskonttori. Varsinainen varasto ja myymälä ovat rakennuksen takana laajalla teollisuusalueella. Mutta tämä kaupunki ei ole Lincoln, vaan Nottinghamshiren Newark - "New Work". Kaupunki on kuuluisa piirityksestä Kaarle I:n sisällissodan aikana. Linna ammuttiin siinä aika tohjoksi ja siinä tilassa se on yhä.

Google Mapsin toisesta päästä katua löytyy yhä Fish & Chips myymälä. Tripadvisorin mukaan kannattaa pitäytyä perinteisissä annoksissa: kanakebabit saavat muutamassa arviossa vaivaisen tähden. 

Kuvassani kolme naisoletettua kulkee kameran edestä. Heistä kaiketi iäkkäin on palaamassa päivälenkiltään ilmeisen kodikkaaseen, mutta ehkä yksinäiseen asuntoonsa talojen rivissä, vuosikymmenien muistoihin ja kenties naapureiden ääniin.

Kaksi muuta ovat ehkä kavereita, vaikka pitävätkin etäisyyttä. He kantavat suuria kasseja, he ovat olleet ostoksilla, kenties naapurikaupungissa, Nottinghamissa. He tulevat junalta, Newark Northgate-asema on lähellä. He myös asuvat näillä kulmilla, koska eivät ole ottaneet taksia, kantamuksistaan huolimatta, kaksin käsin.

Menevätkö he taloriviin viereisiin asuntoihin, vai astuvatko he komeaan punatiiliseen yksityistaloon, jota he sisaruksina perintönään ylläpitävät? Näin talon tyylin selvittämisessä hieman vaivaa. Sen julkisivun katon tyyli on muodon mukaan kellokoristelua, se liittyy Elisabethin ja Jaakkojen aikaan, jacobean -tyyli on omaleimainen englantilainen tulkinta Hollannin taloista, gotiikan, barokin ja klassismin yhdistelmästä. Mutta talo ei mielestäni ole niin vanha. Uusjakobiininen tyyli oli suosittua ennen uusgotiikan voittokulkua. Nämä kaksi kuvan taloa ovat todennäköisesti 1830-luvulta ja ne ovat olleet silloin tosi muodikkaita ja näissäkin näkyy jo uusgotiikan suippoilua. Niiden rakentamisen jälkeen saapui rautatie Newarkiin 1850-luvulla. Minkälaista elämä talossa on ollut? Talorivi saattaa olla talon silloisten peltojen paikalla, jostain varhaisesta kartasta vanhan valokuvan tarinaa voisi syventää.

Epilogina vanhojen penkomiselle, että Appleton Gaten taloja on jonkin verran tyhjillään. Britannia on uudistanut kiinteistöverotusta vuoden alusta niin, että tyhjillään olevista asunnoista joutuu maksamaan jopa kolminkertaista kiinteistöveroa, jos asunto on ollut pitkään tyhjillään. Tässä on kiinteistöverojuttu Sunderlandista, huomattavasti pohjoisemmasta. Vielä Appleton nimestä. Muistan, että ensimmäisessä englannin oppikirjassani seikkaili juurikin Appleton-niminen perhe.

***

In the second part of my old picture tells a story series, I managed to make a link to my row of houses, with the help of my second photo from the opposite direction. The tyre company still exists and is situated in Appleton Gate, Newark on Trent. The Fish and Chips place is found also in Tripadvisor - but perhaps the chicken kabab is not the best option, judged by the reviews. The three ladies of the photo are most probably arriving from nearby railway station, Newark Northgate, and going to their flats - two of them after some serious shopping, perhaps done in Nottingham. The two big houses are most likely neojacobean private houses, once so stylish, in 1830’s, before the Gothic Revival and arrival of railway in Newark.