Japanilaisten omistukseen päätynyt kansallisjuoma on joutunut häpeällisesti sokerittomuuden tallaamaksi, makeuden ja terävyyden yhdistelmä on tärvätty. Taustalla on niinkin pikkumaisia syitä kuin UK:n raippaverotus sokerijuomia kohtaan. Lapsia varjellaan sokerista ja pienempänä pahana heidät marinoidaan synteettisillä makeutusaineilla ja aromivahventeilla. Maku ei ole entisensä, kuten tuohtunut artikkeli kertoo:
Itse ihastuin englantilaisen mustaherukan aromaattiseen makuun alkuperäisessä Ribenassa, enkä kavahtanut juoman makeutta. Se päin vastoin mainosti olevansa keinotekoisesti makeuttamaton. Nyt kaikki on siis toisin.
Minusta on hieman harmillista, että Suomessa mustaherukan maine on enemmän flunssalääkkeenä. Grandi-sarjaan mustaherukkaversio Ribena-kopiona olisi sopinut hyvin. C-vitamiinin ymppäämisen mehuun hyväksyisin helposti, mutta sanoisin ei aspartaamille ja kumppaneille.
***
Mutta kun japanilaiset ovat tärvelleet brittiomaisuutta, olen ylpeä, että pikkuveljieni ensimmäisillä Lontoon-matkoilla he saivat Paddingtonin aseman liepeillä Niki-hotellissa majaillessaan Ribenaa siemaltavakseen kesän helteissä. Onneksi en silloin tiennyt, että tämäkin itsestäänselvyys oli vaipuva vanhan hyvän ajan nostalgisointien joukkoon. Ribenan pelastamiseksi oli jonkinlainen kansanliikekin, mutta eihän se lopulta markkinoita vastaan auta. Se mikä ei ollut rikki, on nyt korjattu, eikä hento käteni enää tavoittele Ribena-tetroja hyllystä. Näin äänestän jaloillani suuryhtiötä vastaan ja takerrun rakkaisiin muistoihin.
***
I have earlier told the story of Ribena. They repaired something that was not broken, and we still have some Ribena on shops and we have not; the real taste is lost for ever. I am so glad I had an opportunity to offer my little brothers some REAL Ribena in their first London trip in the beginning of 1990’s. It is all gone now, for this politically correct artifical sweetener rule. Some more complain can be find from The Guardian linked above.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti