torstai 21. marraskuuta 2019

Christmas Calendar 2019:10 - Thirsk, town

10 Thirsk

Minusta Thirsk on James Herriotin eläinlääkärikirjojen oikea Darrowby. Se on eloisa paikka, markkinat täynnä ihmisiä ja karjaa, The Skeldale House (ovi yllä) ja kirkko Kirkgaten päässä. Upstairs, Downstairs herkkukaupassa voi maistaa paikallista ruokaa: piiraita, juustoja, pikkelsejä - kaikkea mitä tarvitset.

***

I think Thirsk is the real Darrowby of James Herriot’s vet stories. It has the liveliness, the crowded market full of people and cattle, the Skeldale House (its door in picture) and the church in the end of Kirkgate. In Upstairs, Downstairs -deli you can have a taste of local food: pies, cheeses, pickles - everything you really need.


keskiviikko 20. marraskuuta 2019

Christmas Calendar 2019:11 - Old Malton, village and church


Maltoneita on kaksi, eikä kumpikaan ole kovin iso. Vanhemmassa on erikoinen rakennus, vanhan englantilaisen gilbertiiniläisen luostarijärjestyksen mukaisen kompleksin viimeinen osa. Kirkkoa on  paljon muutettu kunnostuksissa ja monet luostarin rakennuksista ovat tyystin kadonneet Henrik VIII:n tekosina. Kun vierailin Maltonissa ensimmäisen kerran, minua vaivasi flunssa. Selvisin kuitenkin, koska löysin paikan, joka tarjosi englantilaista aamiaista koko päivän. Yorkshiressa teekin on vahvempaa kuin muualla.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Malton_Priory

***

There are two Maltons and neither of them is big. The older one has a curious building, Malton Priory, the last survived building of England’s own cloister order - the Gilbertine Order. The church building has been much altered, and lost many attached buildings after Henrt VIII sacked the monastries. My first visit to Malton was somewhat marred with flu I got - but I survived with that lovely place serving the true English Breakfast all day. In Yorkshire, tea is stronger, too!

tiistai 19. marraskuuta 2019

Christmas Calendar 2019:12 - Askrigg, village


Tämän vuoden idea joulukalenteriksi on 12 kuvan sarja suosikkipaikkojani Yorkshiressa. Vuorottelen kyliä ja kaupunkeja, sekä kirkkoja.

This year Christmas Calendar is a 12-part series of my favorite villages, towns and churches in Yorkshire.

***

12 Askrigg

Askrigg on todellinen maisema. Pienen kylän takana on erikoinen, kulmikas kukkula, Addleborough, kuin jättiläismäinen kirveenterä. Kylän talot ovat tietysti paikallisesta kivestä, säänkestäviä, kuten syntyperäiset asukitkin. Näkymää pehmentävät laitumet lampaineen. Täällä on niin rauhallista - Askriggin karu, maalaismainen charmi jättää mieleen pysyvän jäljen.

***

Askrigg is about view. There is a big, axe-shaped blade of hill behind the little village. The houses are definitely made of local stone, weatherproof like native people. The pastures soften the view with many lambs. It is so peaceful here - Askrigg’s rustic, rough charm bites a lasting mark on ones mind.

lauantai 16. marraskuuta 2019

Diplomaatin urasta


Sir Henry Wotton rakensi elämässään päättäväisesti diplomaatinuraa. Toimi ulkomailla eri paikoissa neuvonantajana, kasvattaen rintakarvoja vaativampiin tehtäviin. Kasvamiseen kuului myös näytelmien (sittemmin kadonneiden) kirjoittamista ja luonnontieteellistä harrastusta. Wottonille oli käyttöä Englannin merkityksen kasvaessa 1600-luvun alkupuolella. Hän vastaanotti taustat selvittäen mieluisimmat ja taloudellisesti suotuisimmat palveluspaikat. Aikanaan hän päätyi myös Parlamenttiin.

Diplomaatin ura ei kuitenkaan ollut aina pelkkää suosiota. Kuten näinäkin päivinä, varmin tapa joutua hallitsijan epäsuosioon on puhua liikaa ja vääristä asioista, vaikka ne sinänsä olisivat oikeita. Kuningas Jaakko turhautui diplomaattiinsa lausumasta, josta Wotton muistetaan tänäkin päivänä - ja josta huumorin ystävät, Brittidiplomaatit, kunniottavat Wottonia jonkinlaisena suojeluspyhimyksenään ja on saanut kuvansa monen lähetystön seinälle. Wotton-vinkin sain tietysti toiselta Britannian edustajalta.

Alkuperäinen, suurlähettilään tehtäväkuvaa koskeva lausunto on latinaksi, mutta sen brittiversioon tuli mehevä kaksimielisyys. Lausunto kuuluu:

”An ambassador is an honest gentleman sent to lie abroad for the good of his country."

Sen voi kääntää suomeksi niin, että Suurlähettiläs on rehellinen herrasmies, joka lähetetään ulkomaille valehtelemaan maansa eduksi. Toinen tulkinta on, että rehellisen herrasmiehen on parempi oleskella ulkomailla yleinen etu huomioon ottaen. On selvää, ettei kumpikaan määritelmä ollut kuninkaalle mieluisa. Wotton joutui selittelemään kielilihaksensa toimintaa, mutta onnistui keinottelemaan itsensä takaisin suosioon ja diplomaatin ura sai vielä jatkoa. 

Wottonin ystäviin kuului mielenkiintoinen tyyppi, Izaak Walton, joka teki kalastuksesta kirjasen The Compleat Angler. Teos on kääntynyt suomeksikin nimellä Oivallinen onkimies. Kirjaa on blogissaan käsitellyt Juha Haataja. Lontoossa on edelleen Black Potts Thamesin rantamilla, jossa kaveruksilla oli tapana käydä kalassa. Hermot varmasti lepäsivät onkiessa, mutta takuulla ajatus silloin tällöin kääntyi myös diplomatian kiemuroihin - narraamisen muoto sekin.


***

Sir Henry Wotton is very well known for British diplomats. His ambiguous line about a position of an ambassador - to lie abroad for the good of his country - is simply unforgettable. However, speaking a truth is not always the best choice for career - Wotton had his problems with King. Neither are modern diplomats completely free from the same dilemma. With career and for nerves, it is good to have some juxtaposition with more relaxing pastimes - for Wotton, the friendsip with the Compleat Angler Izaak Walton provided some solace, by fishing, leading fish to their peril.

perjantai 1. marraskuuta 2019

John Rutter: Requiem

Eilen jäi tapahtumatta Britannian irtautuminen EU:sta 31.10.2019 ja tapahtui, että John Rutterin Requiem esitettiin Olarin kirkossa, Espoossa.

Rutter sävelsi teoksen isänsä muistolle. Lähtökohtana teokselle oli Gabriel Faurén Requiemin rauhallisuus. Rutter on valinnut mukaan latinankielisen perustekstin joukkoon englanninkielisiä osuuksia, jotka toimivat hyvin. Tässä linkissä on teoksen sanat.

Rutterin teoksista Requiem ei ole ihan suosikkejani, mutta oli hienoa kuulla se esitettynä Olarissa. Mikko Niinikosken johtama esitys oli hieno ja tavoitti Rutterille ominaisen kuulauden luontevasti. Teoksessa on myös potkua - kuorosta ja patarummuista lähti tarvittaessa volyymia koko tilan täydeltä. Harppu ja sopraanosolisti luovat tunnelmaa, mutta mielestäni tärkein soitin teoksessa on oboe - tuo elegisesti naukuva soitin, joka sopii elämän katoavaisuuden tuntoihin. The Lord is my shepherd osassa se kuvaa perienglantilaista pastoraalia ja virvoittavia, vihreitä laitumia, jossa mieli lepää.

Videollani tämä levollinen osa on pyhäinpäivän ja myös englantilaisuuden ytimessä.

***

John Rutter’s peaceful Requiem was performed in the Church of Olari, Espoo, Finland, in the 1st November 2019. In the heart of the work is the pastoral The Lord is my Shepherd- movement - its quintessential English green pastures’ quality beautifully crowned by excellent oboe solo and its sweetly complaining tone.